Kriisitietoisuus ei saa nyt unohtua – talous surkeassa luisussa

Jaa kirjoitus:

Suomen hallitusneuvottelut ovat meneillään kokoomuksen, perussuomalaisten, rkp:n ja kristillisdemokraattien kesken, jotka voittivat vaalit ja saivat yhteensä 17 lisäpaikkaa eduskuntaan.

Vaalikeskusteluissa keskityttiin paljon Suomen huonoon taloustilanteeseen ja velkaantumisen taittamiseen. Talouden korjaaminen on välttämätöntä, ja tuleva hallitus kohtaa massiiviset taloushaasteet. Terveydenhuollossa on vakavia jono-ongelmia, ja Ukrainan tukeminen vie merkittäviä taloudellisia resursseja. Osaamistason laskun taittaminen ja kestävä energiasektorin uudistaminen vaativat myös panostuksia. Haasteita riittää.

SSuomi on pitkään ollut vaarassa luisua maaksi, jolla on takana loistava menneisyys. 2008 finanssikriisin ja Nokian alamäen jälkeen talous ei ole kasvanut toivotulla tavalla, ja talouden rakenteet eivät ole sopeutuneet nykyiseen globaalitalouteen. Tuottavuutta ei ole saatu riittävään kasvuun.

Elintasoa on ylläpidetty velalla, ja valtionvelka on kasvanut noin 150 miljardiin euroon. Vuosittaiset korkomenot uhkaavat nousta jopa 7 miljardiin euroon tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Valtiontaloudessa ei ole ollut ylijäämää sitten vuoden 2008, eikä kuntataloudessa sitten vuoden 2000.

Ikääntyminen on merkittävä haaste hyvinvoinnille. Työikäinen väestö vähenee, ja eläke- ja hoivamenot kasvavat. On tärkeää huolehtia ikääntyvistä kansalaisista, mutta väestörakenteen muutoksen vaikutuksia ei saa sivuuttaa. Ikääntyminen ei ole kenenkään vika ja tahdomme pitää senioreistamme mahdollisimman hyvää huolta, mutta olisi vastuutonta ummistaa silmät väestörakenteen muutoksen vaikutuksilta.

Työllisyysaste hipoo ennätyksiä (74,1 % 4/2023), mutta silti vain noin 46 prosenttia suomalaisista on töissä. Suomalaisista töissä on noin 2 582 000 ja loput lähes 2 986 000 eivät ole töissä. Vaikka joka ainoa työtön olisi töissä, vain nippa nappa joka toinen suomalainen olisi töissä. Täystyöllisyys ei edes ole realistinen tavoite. Suurin osa väestöstä ei ole työllistettynä, ja suhde heikkenee jatkuvasti.

Lisäksi Suomen talousnäkymät tällä hetkellä ovat synkät, ja ennusteet osoittavat lievää taantumaa tälle vuodelle ja kituliasta kasvua ensi vuodelle.

Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen edellyttää kiireellisiä ja suuria toimia. Kurssin korjaaminen on vaikeaa mutta mahdollista. Suomalaisten on säilytettävä kriisitietoisuus. Tosipaikan tullen olemme pystyneet yhdistymään maan tulevaisuuden turvaamiseksi.