Pitkällä aikavälillä kansakunnan menestyksen määrittää kansalaisten osaaminen ja ahkeruus. Suomen lähes tarunomainen nousu yhdeksi maailman parhaista maista johtuu juuri vahvasta panostuksesta koko kansan osaamiseen. Koulutus on mahdollisuuksien tasa-arvon edellytys. Suomi on kuitenkin alkanut jäädä jälkeen. Panostamme edelleenkin melko paljon voimavaroja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pisa-tulokset ovat kuitenkin alkaneet laskea jo parikymmentä vuotta sitten! Liian moni nuori pääsee peruskoulusta ilman riittävää luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa. Samoin yliopistomme eivät yllä keskitasoa korkeammalle länsimaisessa vertailussa. Osaamisessa tähtäin pitää olla paljon korkeammalla tasolla.
Suomen koulutus- ja innovaatiopolitiikka kaipaavat päivitystä. Korkeakoulujen tulee tuottaa osaamista ja tiedettä, ei tutkintoja ja projektiraportteja. Työelämäyhteyden on oltava tiivis. Peruskoulussa pitää palata perusasioiden äärelle – koulu ei ole sirkus. Se edellyttää riittävää määrää opettajia ja muuta henkilökuntaa sekä riittäviä valtuuksia pitää yllä järjestystä. Rauhoitetaan kouluja jatkuvilta hankkeilta. Lisäksi koulun tulee antaa eväät elinikäiseen, monipuoliseen oppimiseen, ei pelkkää laajaa tietomäärää. Sivistyksen tulee olla läsnä koko yhteiskunnassa. Aikuiskoulutuksen tulee olla joustavaa ja tukea nykyajan nopeasti muuttuvia työmarkkinoita.
Digitalisaatio muuttaa myös koulutusta. Nopeasti muuttuvassa ja kansainvälisessä maailmassa, jossa taloudellinen kilpailu on kovaa, on erityisen tärkeää omata ennen kaikkea hyvät elinikäisen oppimisen taidot sekä ymmärtää taloudellisia ilmiöitä. Myös sisäinen yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta missä tahansa työpaikassa tulee olemaan tärkeä osa elinvoimaista yhteiskuntaa. Kansainvälisyyden tulisi jo olla itsestäänselvyys koko koulutusjärjestelmässämme, mutta se vaatii edelleen kehittämistä.
Toimenpiteitä Suomen nostamiseksi takaisin maailman osaavimmaksi ja innovatiivisimmaksi kansaksi
- Peruskouluun riittävät resurssit, työrauha, vähemmän hankkeita ja opettajille riittävät valtuudet ylläpitää oppimisrauhaa.
- Selvitetään osaamistilin käyttöönotto. Osaamistili olisi elinikäistä oppimista tukeva järjestely, jossa täydennys- ja uudelleenkoulutuksen rahoitukseen varauduttaisiin ajoissa ja siihen osallistuisivat työnantaja, työntekijä ja yhteiskunta.
- Kannustetaan yliopistoja erikoistumaan ja keskitetään korkeimman tutkimuksen resurssit viisaasti. Tarvittaessa vähennetään koulutusta antavien päällekkäisten yksikköjen määrää riittävän koon saavuttamiseksi.
- Asetetaan opetusmäärä paremmin vastaamaan työmarkkinoiden kysyntää kaikilla aloilla.
- Tiivistetään työelämä ja korkeakoulujen yhteyttä huomattavasti esimerkiksi yritysten ja yliopistojen yhteiskursseilla sekä opintoihin liittyvillä harjoitteluilla.
- Lisätään kansainvälistä opiskelijavaihtoa toisella ja kolmannella asteella.
- Aloitetaan englannin opiskelu jo varhaiskasvatuksessa tai ensimmäiseltä luokalta, luovutaan pakkoruotsista ja aloitetaan toinen pakollinen vieras kieli kolmannelta luokalta.
- Otetaan ohjelmointi sekä digitaaliset työkalut osaksi lähes kaikkia oppiaineita peruskoulusta toiselle asteelle.
- Lisätään taloustieteen ja -taidon opetusta peruskouluun ja toiselle asteelle.
- Lisätään yrittäjyysopintoja ja työelämätaitojen opetusta toiselle ja kolmannelle asteelle.
- Lisätään perustutkimuksen ja innovaatiojärjestelmän rahoitusta kun se on mahdollista.
