Lisää työtä ja tekijöitä Suomeen

Jaa kirjoitus:

Olen edistysmielinen oikeistolainen. Minulle oikeistolaisuus on luottamista ihmiseen ja hänen kykyynsä kantaa vastuuta. Uskon yksilönvapauteen. Kaikista on pidettävä huolta, mutta holhoaminen ei ole välittämistä.

Työ on vaurauden perusta, ja siihen pitää edelleen kannustaa. Työ on kiihtyvässä muutoksessa. Digitalisaatio, automatisaatio ja globalisaatio muuttavat työn luonnetta radikaalisti tulevina vuosikymmeninä. Tulevaisuuden töitä tehdään esimerkiksi enemmän etänä, entistä kansainvälisemmässä ympäristössä ja työsuhteet ovat lyhyempiä ja nopeasti muuttuvia. Urapoluista tulee monimutkaisempia kuin aiemmin.

Työmarkkinat ovat jo jakautuneet kolmeen osaan. Globaalisti kilpailukykyiset työt ovat maailmanmarkkinoilla kilpailtuja korkean tuottavuuden töitä, kuten esimerkiksi huippulääkärin, ohjelmoijan tai taiteilijan työt. Paikalliset työt ovat pääasiassa palveluihin liittyviä vaihtelevan tuottavuuden töitä, kuten tarjoilijan, opettajan tai myyjän töitä. Tämä työmarkkinoiden eriytyminen tulee jatkumaan.

Nykyrakenteilla myös työttömyys on edelleen iso ongelma. Suomessa on yli 200 000 työtöntä. Tämä on aivan liikaa. Työttömyys on välittömästi saatava laskuun ja työllisyysaste nousuun, sillä mitä kauemmin ihminen on työttömänä, sen vaikeampaa töihin palaaminen on.

Samalla lähes kaikkia toimialoja vaivaa raju työvoimapula. On ilmiselvää, että tarvitsemme lisää tekijöitä. Koulutuksen pitää paremmin pystyä vastaamaan työelämän tarpeisiin. Tarvitsemme myös Suomen ulkopuolelta tekijöitä.

Globaalisti kilpailluissa töissä osaaminen, keskittyminen kansainvälinen verkostoituminen ovat tärkeitä. Paikallisissa töissä työmarkkinoiden joustavuus ja työvoimakustannukset ovat tärkeitä. Työttömyyden vähentämisessä työllistämisen riskien ja kustannusten vähentäminen sekä kannustava sosiaaliturva ovat oleellisia.

On koko Suomelle elintärkeää, että työllisyysaste saadaan nostettua pohjoismaiselle tasolle, lähelle 80 prosenttia. Tämän tulee olla lähivuosien päätavoitteita!

Työmarkkinoiden uudistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä

  • Lasketaan työllistämisen riskejä ja epäsuoria kustannuksia
    • Pienennetään verokiilaa sekä työn verotuksen keventämisellä että työnantajan sivukulujen karsimisella. Pienennetään muun muassa työnantajan rahoitusvastuuta työttömyysturvasta.
    • Jaetaan sairastamisen kulut reilummin eli otetaan käyttöön omavastuu ja lyhennetään lomalla sairastamisen palkallisuutta.
    • Siirretään edelleen vanhemmuuden kustannuksia yhteiskunnalle ja koko perheelle. Tämä parantaa työelämän sukupuolten välistä tasa-arvoa.
    • Vähennetään palkkaamiseen liittyvää byrokratiaa eli edistetään sellaisten verkkopalvelujen syntymistä, joilla kaikki työnantajan ja työntekijän velvoitteet hoituvat sujuvasti.
  • Joustavoitetaan ja ketteröitetään työmarkkinoita
    • Siirrytään paikalliseen sopimiseen perustuvaan työmarkkinamalliin, jossa työntekijät voivat yhdessä työnantajan kanssa sopia työehdoista. Jos yhteisymmärrystä ei synny, työehtosopimus on voimassa.
    • Luodaan selkeät pelisäännöt ja riittävät valvontakeinot työrauhan edistämiseksi. Poliittiset mielenilmaukset tulee rajata vapaa-ajalle.
    • Käydään läpi koko työlainsäädäntö, ja karsitaan sieltä perusteettomat työsuhteita jäykistävät kohdat
  • Lisätään työn tarjontaa
    • Kevennetään ansiotuloveroa, jotta työn tekeminen, opiskelu ja ahkerointi kannattavat paremmin. Kevennys voidaan osittain rahoittaa haittaverojen kiristämisellä.
    • Toteutetaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jossa kantavana periaatteena on kannustavuus työntekoon, yrittämiseen ja opiskeluun. Otetaan käyttöön kannustava ja selkeä sosiaaliturvan muoto, yleisturva.
    • Uudistetaan ansiosidonnainen työttömyysturva kannustavaksi porrastamalla se ja tehdään siitä yleinen
    • Toteutetaan työelämän tasa-arvoa parantava perhevapaauudistus.
    • Lisätään työperäistä maahanmuuttoa merkittävästi. Poistetaan saatavuusharkinta ja houkutellaan erityisesti erityisosaaajia Suomeen verokannustimilla.
  • Työn tuottavuuden parantaminen
    • Otetaan käyttöön koulutussopimus, jolla nuori pystyy työn ohessa hankkimaan itselleen ammatin
    • Parannetaan työhyvinvointia hyvinvointisopimusjärjestelmällä, jossa työ- ja elinkeinoministeriö tekee työpaikkojen kanssa työhyvinvointisopimuksia, joilla yhdessä parannetaan jaksamista.
    • Tehdään Suomesta hyvän johtamisen suurvalta investoimalla julkisen sektorin esimiesosaamiseen sekä kannustamalla yksityistä sektoria samaan
  • Mahdollistetaan työnteon uudet tavat, kuten etätyö ja virtuaalityö
    • Uudistetaan työlainsäädäntöä vastaamaan työelämän muutoksia
    • Otetaan käyttöön huomattavasti joustavampia tapoja tehdä töitä julkisella sektorilla ja esimerkiksi laajennetaan etätyömahdollisuuksia