Valtionvarainministeri Antti Rinne ehdottaa (HS verkko 13.1.15), että Sitran rahoilla järjestettäisiin motivaatiokoulutusta PK-yritysten johtajille, jotta nämä uskaltaisivat tehdä kauppaa Euroopan ulkopuolella. Kaikkea sitä kuulee.
SDP:n puheenjohtajan maailmassa asiat tulevat kuntoon, kun hyvinvointivaltion kaikkitietävät ja hyväntahtoiset virkamiehet järjestävät julkisin varoin koulutuksia yritysjohtajille, jotka eivät vain osaa hommiaan. Valtio tekee kaiken oikein. Yritykset eivät vain ole riittävän rohkeita. Yritysjohtajat, nuo nössöt, tarvitsevat tsemppiä!
Rinteen kommentti kuvaa laajempaa ajatusvirtaa, joka on vallalla varsinkin vasemmalle kallellaan olevissa puolueissa. Suomen talouden rakenteissa ei ole vikaa. Työmarkkinoille, valtiotalouteen tai verotukseen ei tarvita uudistuksia. Kaikki on hyvin. Jos vika on jossain, niin yrityksissä.
Eri tahoilta kuulee erilaisia selityksiä Pertti Haaparannan mukaan Suomen ongelma on huono yritysjohtaminen. Antti Hautamäen mukaan ongelma on, että yritykset vain sattuvat tekemään vääriä tuotteita. Holapan mielestä valtio ei ole käyttänyt tarpeeksi rahaa erilaisiin hankkeisiin – sama se mihin hankkeisiin, kunhan kysyntää luodaan. Velaksi tietenkin.
Ei ole mitään pätevää syytä olettaa, että suomalaiset yritysjohtajat olisivat tilastollisesti typerämpiä kuin ulkomaalaiset. Tai että toimitusjohtajien älli olisi yhtäkkiä romahtanut 2000-luvun loppupuolella. Yhtä hyvin voisimme sanoa, että ei Suomen taloudessa ole mitään ongelmaa, työntekijät vain ovat liian laiskoja. Olisivatko ongelmat ohi, jos kaikki vain olisivat viidenneksen ahkerampia?
Mitä etua palvelee se, että sellaisen maan valtionvarainministeri, jossa on Euroopan hitaimpia kasvulukuja, alati kasvava työttömyys ja ennätyksiin paisuva julkinen velka, uskoo siihen, että suuria muutoksia talouteen ei tarvita? Hän palvelee saavutettuja etuja. Filosofi Rousseau kirjoittaa siitä mitä tapahtuu kun ”yleinen etu” joutuu erilaisten eturyhmien yliajamaksi. Näin Suomessa on osittain tapahtunut. Vahvat edunvalvontajärjestöt eivät halua muutosta rakenteisiin, joista koko maa kärsii. Järjestöt eivät ole pahantahtoisia, mutta elävät eräänlaisessa itsepetoksessa.
Suomessa tuottavuus on jäänyt kilpailijamaista jälkeen samalla kun työn kustannukset ovat kasvaneet kilpailijamaita nopeammin. Tuote, joka ei myy on, suomalainen työ. Rohkeus, joka puuttuu, on rohkeus uudistaa. Työkalut, jotka puuttuvat, ovat tehokkaat johtamisen työkalut. Paremmalla ja rohkeammalla johtamisella Suomen rakenteita pystytään uudistamaan tavalla, joka parantaa suomalaisen työn markkina-asemaa maailmalla.
Uudistukset, joita oikeasti kipeästi tarvitsemme ovat: 1) työmarkkinoiden päivittäminen nykyisen avoimen, kansainvälisen talouden olosuhteisiin eli huomattava joustavoittaminen, 2) uusi verojärjestelmä, joka ei aja yrityksiä ja investointeja ulos maasta ja kannustaa yrittämiseen ja työntekoon, 3) yrittämistä haittaavan sääntelyn purku, jotta byrokratia ei kurista yrittäjää ja estä investointeja ja 4) kilpailukyvyn palauttava palkkamaltti, joka voidaan yhdistää ostovoiman turvaaviin veronalennuksiin.
Arvostan valtiovarainministerin ehdotusta. Suomi tarvitsee erilaisia ideoita. Arvostaisin ehdotusta kuitenkin vielä enemmän, jos ministeri Rinne ottaisi pään pois pensaasta ja ryhtyisi korjaamaan myös Suomen oikeita suuria ongelmia. Sen jälkeen ja uudistusten aikana voimme tsempata toisiamme!
Motivaatiota kaikkien päivään!
