Pitkällä aikavälillä kansakunnan menestyksen määrittää kansalaisten osaaminen ja ahkeruus. Suomen lähes tarunomainen nousu yhdeksi maailman parhaista maista johtuu juuri vahvasta panostuksesta koko kansan osaamiseen. Koulutus on mahdollisuuksien tasa-arvon edellytys. Suomi on kuitenkin alkanut jäädä jälkeen. Panostamme edelleenkin melko paljon voimavaroja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pisa-tulokset ovat kuitenkin alkaneet laskea. Samoin yliopistomme eivät yllä keskitasoa korkeammalle länsimaisessa vertailussa. Osaamisessa tähtäin voi kuitenkin olla vain huipulla.
Suomen koulutus- ja innovaatiopolitiikka kaipaavat päivitystä. Korkeakoulujen tulee tuottaa osaamista ja tiedettä, ei tutkintoja ja projektiraportteja. Työelämäyhteyden on oltava tiivis. Peruskoulun tulee antaa eväät elinikäiseen, monipuoliseen oppimiseen, ei pelkkää laajaa tietomäärää. Sivistyksen tulee olla läsnä koko yhteiskunnassa. Aikuiskoulutuksen tulee olla joustavaa ja tukea nykyajan nopeasti muuttuvia työmarkkinoita.
Digitalisaatio muuttaa myös koulutusta. Nopeasti muuttuvassa ja kansainvälisessä maailmassa, jossa taloudellinen kilpailu on kovaa, on erityisen tärkeää omata ennen kaikkea hyvät elinikäisen oppimisen taidot sekä ymmärtää taloudellisia ilmiöitä. Myös sisäinen yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta missä tahansa työpaikassa tulee olemaan tärkeä osa elinvoimaista yhteiskuntaa. Kansainvälisyyden tulisi jo olla itsestäänselvyys koko koulutusjärjestelmässämme, mutta se vaatii edelleen kehittämistä.
Toimenpiteitä Suomen nostamiseksi maailman osaavimmaksi ja innovatiivisimmaksi kansaksi:
- Kannustetaan yliopistoja erikoistumaan ja keskitetään korkeimman tutkimuksen resurssit viisaasti.
- Asetetaan opetusmäärä paremmin vastaamaan työmarkkinoiden kysyntää kaikilla aloilla.
- Tiivistetään työelämä ja korkeakoulujen yhteyttä huomattavasti esimerkiksi yritysten ja yliopistojen yhteiskursseilla sekä opintoihin liittyvillä harjoitteluilla.
- Lisätään kansainvälistä opiskelijavaihtoa toisella ja kolmannella asteella.
- Aloitetaan englannin opiskelu jo varhaiskasvatuksessa tai ensimmäiseltä luokalta, luovutaan pakkoruotsista ja aloitetaan toinen pakollinen vieras kieli kolmannelta luokalta.
- Siirrytään peruskouluissa ja lukioissa kohti ilmiöpohjaista oppimista.
- Kannustetaan ja annetaan työkaluja omaehtoiselle oppimiselle peruskoulussa ja lukioissa.
- Otetaan ohjelmointi sekä digitaaliset työkalut osaksi lähes kaikkia oppiaineita peruskoulusta toiselle asteelle.
- Lisätään taloustieteen ja -taidon opetusta peruskouluun ja toiselle asteelle.
- Lisätään yrittäjyysopintoja ja työelämätaitojen opetusta toiselle ja kolmannelle asteelle.
