Raha ei tuo onnea – mutta se tuo turvallisuutta ja vapautta, eli mahdollisuuksia rakentaa onnellista elämää. Talousosaaminen on elämän tärkeitä perustaitoja. Jos oma talous pettää pahasti, on muukin hyvinvointi uhattuna. Pahimmillaan rahaongelmat pilaavat myös läheisten elämän. Parhaimmillaan hyvin hoidettu talous tuo mielenrauhaa ja tilaa unelmille.
Kokonaisvaltaisen talousosaamisen voi jakaa arjen rahankäyttötaitoihin, oman talouden suunnitteluun ja varautumiseen, hallittuun luotonottoon, säästämistaitoihin sekä sijoittamisen, omistamisen ja vakuuttamiseen osaamiseen. Jokaisessa näistä voi aina kehittyä. Perustaidot kannattaisi hallita kaikista.
Esimerkiksi ylivelkaantuminen on satoja tuhansia koskettava ilmiö. Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Se vaikeuttaa elämää eri tavoin. Esimerkiksi vuokra-asunnon saaminen hankaloituu. Jos päätyy ulosottoon, ei työtä välttämättä kannata ottaa vastaan lainkaan, kun ulosotto vie lisätulot. Edessä voi olla lohduton kierre, joka nujertaa ihmisen ja vie toivon paremmasta. Näin ei saisi tapahtua kenellekään.
Vaikka käyttötalous olisi hallinnassa, saattaa säästäminen ja varsinkin tuottava sijoittaminen tuottaa vaikeuksia. Rahaa makuutetaan tilillä, eikä välttämättä varauduta tulevaisuuteen riittävästi. Pienelläkin summalla sijoittaminen kannattaa, koska siinä pääsee osalliseksi talouskasvun hedelmistä. Nykyään löytyy rahastoja, joihin sijoittaminen on fiksua jo parilla kympillä kuussa.
Suomen Pankin tekemä ehdotus talousosaamisen strategiaksi tähtää siihen, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuonna 2030. Tämä on erinomainen tavoite! Yksilöiden talousosaaminen tarkoittaa yhteenlaskettuna koko kansakunnan talousosaamista. Vahva talous on myös kansakunnalle hyvinvoinnin perusta, oli kyse sitten vaikkapa koulutuksen, poliisin, terveydenhuollon tai eläkkeiden rahoituksesta.
Talousosaamista voi hankkia läpi elämän. Erityisen tärkeää on antaa nuorille riittävä perusta, mutta rahataitojaan voi kehittää oli minkä ikäinen tahansa. Lapsuudessa varhaiskasvatus, kerhot, koulu ja harrastukset ovat avainasemassa. Aikuisuudessa oppia voi saada sosiaalitoimistosta, Kelalta, oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnasta, kirjastoista, kansalaisopistoista, korkeakouluista, taloustapahtumista, järjestöiltä ja työpaikoilta. Eläkeiässä keskeiseen rooliin nousevat lisäksi työeläkeyhtiöt ja taloudenhoitoon liittyvien teknologisten taitojen kehittäminen, jotta esimerkiksi uudet maksujärjestelmät ja verkkopankit tulevat tutuksi. Internetistä löytyy laadukasta, ilmaista materiaalia kaiken ikäisille ja kaiken tasoisille.
Erityisesti taloushaasteissa painiville on tarjottava aktiivisesti apua ja oppia. Laaja-alainen yhteistyö on tärkeää. Kaupungin, muiden viranomaisten, järjestöjen, seurakuntien, oppilaitosten, pankkien ja työpaikkojen mukanaolo on tärkeää. Myös medialla on keskeinen vastuu talousosaamisen edistämisessä. Rahasta ja omasta taloudesta tulee keskustella myös julkisesti, monipuolisesti.
Hieno esimerkki yhteistyöstä on Turussakin maaliskuun alussa käynnistynyt Talousneuvola, jossa palvelee ulosoton asiantuntija, talous- ja velkaneuvoja, asumisneuvoja, Kelan virkailija ja diakoniatyöntekijä.
Rahasta puhumisen ei tarvitse olla mitään koukeroista sijoituskieltä, vaan ihan perusasioiden läpikäyntiä ja erilaisten näkökulmien esiin nostoa. Tehdään toisillemme palvelus ja puhutaan rahasta, säästämisestä ja sijoittamisesta ilman ennakkoluuloja. Esimerkiksi verotus, asuntolainat, kuukausisäästäminen, sijoittamisen perusteet, kulutusluottojen korot ja eläkejärjestelmä ovat aiheita, joiden ymmärtämisestä on kaikille hyötyä.
Heitän kaikille meille haasteen: tehdään Turusta Suomen talousosaamisen pääkaupunki!
Ville Valkonen
Kaupunginvaltuutettu (kok)
