3 keinoa akateemisen työttömyyden vähentämiseksi

Jaa kirjoitus:

Akateeminen työttömyys on ongelma, vaikka työllisyys on kohentunut viime vuosina ripeästi. Työttömyys on aina sekä henkilökohtaisesti ikävä tilanne että kansakunnalle työpanoksen haaskausta. Akateeminen työttömyys on erityisen suurta haaskausta, sillä korkeakoulutettujen tulisi olla kaikkein osaavinta ja tuottavinta työvoimaa.

Akava arvioi, että korkeakoulutettuja työttömiä on yli 34 000 (02/2019). Tämä on aivan liikaa. Suomen pitää olla maa, jossa koulutus on väylä eteenpäin, ei kortistoon. Tunnen lahjakasta ja ahkeraa vastavalmistunutta, joille töiden löytyminen on kestänyt pitkään. Työmarkkinat, tutkinto tai työpaikan sijainti eivät kohtaa.

Ongelmaan voidaan puuttua järkevillä koulutus- ja työvoimapoliittisilla päätöksillä.

Ulkoistetaan erikoisalojen työnvälitystä ammattilaisille. Tavalliset työ- ja elinkeino (TE)-toimistot ovat tottuneet välittämään työvoimaa tavanomaisempiin tehtäviin. Akateemiset osaajat vaatisivat sen sijaan tietyn erikoisalan tuntevia ammattilaisia etsimään heille työtä. Työnvälittäjien tulisi tuntea ala, tutkinto ja markkinat. Palkkiot perustuisivat suorituksiin, eli valtio maksaisi vain löydetystä työpaikasta.

Muutetaan koulutuspaikkojen määrä vastaamaan paremmin työmarkkinoiden kysyntää. Työttömyys johtuu työn tarjonnan ja kysynnän epäsuhdasta. Ei ole vastuullista kouluttaa väkeä aloille, joilla ei ole töitä. Koulutusmäärien tulee heijastaa tutkinnon kysyntää työmarkkinoilla, ei tutkinnon kysyntää opiskelijaksi haluavien keskuudessa. Koulutuspaikkoja on välittömästi vähennettävä aloilta, joille valmistuu reilusti enemmän väkeä kuin työmarkkinat vetävät. Vastaavasti paikkoja on lisättävä aloilla, joissa on työvoimapula.

Kehitetään tutkintoja erikoistuneemmiksi. Nykymaailmassa on tarpeeksi yleisosaajia. Sen sijaan maailman huipuille löytyy töitä lähes kaikilta aloilta. Korkeakoulujen tulee uskaltaa erikoistua. Korkeakoulujen määrää kannattaa vähentää. Lisäksi kaikkiin tutkintoihin tulee lisätä työelämä- ja yrittäjyysopintoja. Korkeakouluilla tulee olla vastuuta opiskelijoiden työelämätaidoista. Esimerkiksi harjoitteluja tulee lisätä. Kansainvälisyys osana opintoja edistää sitä, että työ löytyisi sitten vaikka ulkomailta, jos ei Suomesta.

Lisätään tutkimuksen rahoitusta. Uusi huippuosaaminen vaatii panostuksia. Perustutkimus on nimensä mukaisesti kasvua luovan soveltavan tutkimuksen perusta.

Loppujen lopuksi tilanteen merkittävä parantuminen edellyttää vahvaa talouskasvua. Sen varaan ei kuitenkaan tule laskea. Yllä mainitut toimet pitää toteuttaa heti. Samalla on tietenkin helpotettava työllistämistä yleisesti ja luotava talouskasvua. Lue keinoja esimerkiksi vaaliohjelmastani täältä.