Turvallisuus on hyvän yhteiskunnan perusta. Turvallisuuden varmistaminen on julkisen vallan tärkeimpiä tehtäviä. Juuri nyt Suomen ja suomalaisten turvallisuusympäristö on melko nopeassa muutoksessa. Muun muassa Venäjän toiminta, terrorismi, kyberrikollisuus, luonnon ääri-ilmiöt, sosiaalinen eriarvoistuminen ja maahanmuutto kaikki haastavat turvallisuutta eri tavoilla. Suomessa onkin tehty sisäisen turvallisuuden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä puolustuspolitiikan selonteot uusiin uhkiin varautumiseksi.
Turvallisuus ei kuitenkaan synny ylätason selostuksilla, vaan siitä huolehtiminen on käytännön tekoja. Usein unohtuu, että sekä arjen turvallisuuden että poikkeusoloihin varautumisen perusta rakennetaan paikallisesti – kaupungeissa ja kunnissa.
Kaupunkien ja kuntien päätöksillä on aito vaikutus arjen turvallisuuteen. Rakennusvalvonta, pelastustoimi, liikenneturvallisuus, asuinalueiden sosiaalinen ja taloudellinen eriytyminen (segregaatio) ja yleinen järjestys kaikki vaikuttavat jokapäiväiseen turvallisuuteen. Myös poikkeusoloihin varautumisessa avustaminen kuuluu kuntien tehtäviin. Kriisitilanteessa tarvitaan koko yhteiskunnan saumatonta ja harjoiteltua yhteistoimintaa.
On tärkeää, että kunta tekee tuloksekasta yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Työn esimerkiksi poliisin, puolustusvoimien ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa pitää sujua. Esimerkiksi reserviläisille tulee tarjota mahdollisuudet harjoitella oikeissa kohteissa. Kunnan hallinnon tulee osallistua valmiusharjoituksiin ja jatkuvasti tunnistaa, arvioida ja ennaltaehkäistä asukkaisiin kohdistuvia turvallisuusuhkia.
Arkiturvallisuus on myös kilpailutekijä. Kaupunki, jossa ei tarvitse pelätä esimerkiksi ilkivaltaa tai väkivaltaa on paljon houkuttelevampi palveluille ja matkailulle kuin turvaton kaupunki. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelu, valvontakamerat, valaistus ja vartiointi ovat kaikki käytännön keinoja vaikuttaa kaupunkiympäristön turvallisuuteen. Myös turvallisuuskoulutusta ja -tietoa voidaan tarjota. Ihmisten peruspalvelujen osalta kyberuhat ovat kasvava riski, ja niiden hallinnassa kunta on monien palvelujen osalta avainasemassa.
Pitkällä aikavälillä sosiaaliset ongelmat, syrjäytyminen ja huono-osaisuuden kasaantuminen tietyille alueille ovat eräs suurimpia turvallisuusriskejä. Näihin kunnilla on paljon vaikutusmahdollisuuksia, kaavoituksesta asunto-, liikenne- ja sosiaalipolitiikkaan.
Kuntavaaleissa 9.4. valitut valtuutetut tulevat päättämään myös meidän jokaisen turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. On tärkeää, että päättäjät ymmärtävät turvallisuusuhkien kokonaiskuvan, sillä turvallisuuden perusta valetaan kunnissa.
Ville Valkonen
Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja
Reservin luutnantti, vapaaehtoisen maanpuolustuksen harrastaja
Kuntavaaliehdokas Turussa numerolla 309
