Tältä sivulta löydät vaaliohjelmani.

Johdanto: Tulevaisuus tehdään

Tulevaisuus ei tapahdu. Se tehdään. Valitettavan usein tulevaisuuteen suhtaudutaan kuin asiaan, joka vain saapuu omia aikojaan, meistä riippumatta. Se ei ole totta. Aika kyllä kuluu itsestään – mutta tulevaisuus, sen teemme me. Jokainen teko – tai tekemättä jättäminen – muovaa yhteistä tulevaisuuttamme.

Suomea pitää muuttaa paremmaksi. Pohjoinen kotimaamme on niin hieno paikka, että jo pelkästään sen säilyttäminen hyvinvoivana edellyttää kovaa työtä ja rohkeutta uudistua. Ja Suomi voi olla vielä paljon parempi! Maailma ei missään nimessä ole valmis.

Minun ihanne-Suomeni on kannustava Suomi: sellainen maa, jossa yhteiskunta kannustaa meitä jokaista olemaan oma paras itsemme. Se on vapauden, vastuun ja välittämisen Suomi. Sellainen Suomi voi hyvin ja menestyy.

Tämä lyhyt vaaliohjelma sisältää ajatuksia niistä muutoksista, joita Suomessa mielestäni tarvitaan lähitulevaisuudessa. Jos ne vaikuttavat Sinusta hyviltä, pyydän Sinua jakamaan niitä vaikkapa sosiaalisessa mediassa. Olet myös lämpimästi tervetullut mukaan tekemään yhdessä muutosta mukaan vaalikampanjaani, jos siltä tuntuu!

Me suomalaiset päätämme tämän maan suunnan myös tulevaisuudessa.

-Ville

P.s Tämä ohjelma ei missään nimessä ole kattava listaus kaikista mahdollisista asioista ja yksityiskohdista. Mitään lakiesityskirjaa ei kukaan jaksaisi lukea. Jos yksityiskohdat kiinnostavat, ota ihmeessä yhteyttä, avaan mielelläni ajatuksiani tarkemmin.

Kannustava ja vapaa Suomi

Olen edistysmielinen oikeistolainen. Minulle oikeistolaisuus on luottamista ihmiseen ja hänen kykyynsä kantaa vastuuta. Uskon yksilönvapauteen. Kaikista on pidettävä huolta, mutta holhoaminen ei ole välittämistä.

Työ on vaurauden perusta, ja siihen pitää edelleen kannustaa. Työ on kiihtyvässä muutoksessa. Digitalisaatio, automatisaatio ja globalisaatio muuttavat työn luonnetta radikaalisti tulevina vuosikymmeninä. Tulevaisuuden töitä tehdään esimerkiksi enemmän etänä, entistä kansainvälisemmässä ympäristössä ja työsuhteet ovat lyhyempiä ja nopeasti muuttuvia. Urapoluista tulee monimutkaisempia kuin aiemmin.

Työmarkkinat ovat jo jakautuneet kolmeen osaan. Globaalisti kilpailukykyiset työt ovat maailmanmarkkinoilla kilpailtuja korkean tuottavuuden töitä, kuten esimerkiksi huippulääkärin, ohjelmoijan tai taiteilijan työt. Paikalliset työt ovat pääasiassa palveluihin liittyviä vaihtelevan tuottavuuden töitä, kuten tarjoilijan, opettajan tai myyjän töitä. Tämä työmarkkinoiden eriytyminen tulee jatkumaan.

Nykyrakenteilla myös työttömyys on kasvava ongelma. Suomessa on yli 200 000 työtöntä. Tämä on aivan liikaa. Työttömyys on välittömästi saatava laskuun ja työllisyysaste nousuun, sillä mitä kauemmin ihminen on työttömänä, sen vaikeampaa töihin palaaminen on.

Työn muuttuminen on valtava mahdollisuus. Sitä ei pidä pelätä. Siihen on sopeuduttava. Yhteiskunta voi auttaa tässä sopeutumisessa. Jakautuneilla työmarkkinoilla hieman eri asiat ovat tärkeitä. Globaalisti kilpailluissa töissä osaaminen, keskittyminen kansainvälinen verkostoituminen ovat tärkeitä. Paikallisissa töissä työmarkkinoiden joustavuus ja työvoimakustannukset ovat tärkeitä. Työttömyyden vähentämisessä työllistämisen riskien ja kustannusten vähentäminen sekä kannustava sosiaaliturva ovat oleellisia.

Työmarkkinoiden uudistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä

  • Lasketaan työllistämisen riskejä ja epäsuoria kustannuksia
    • Pienennetään verokiilaa sekä työn verotuksen keventämisellä että työnantajan sivukulujen karsimisella. Pienennetään muun muassa työnantajan rahoitusvastuuta työttömyysturvasta.
    • Jaetaan sairastamisen kulut reilummin eli otetaan käyttöön omavastuu ja lyhennetään lomalla sairastamisen palkallisuutta.
    • Siirretään edelleen vanhemmuuden kustannuksia yhteiskunnalle ja koko perheelle. Tämä parantaa työelämän sukupuolten välistä tasa-arvoa.
    • Vähennetään palkkaamiseen liittyvää byrokratiaa eli edistetään sellaisten verkkopalvelujen syntymistä, joilla kaikki työnantajan ja työntekijän velvoitteet hoituvat sujuvasti.
  • Joustavoitetaan ja ketteröitetään työmarkkinoita
    • Siirrytään paikalliseen sopimiseen perustuvaan työmarkkinamalliin, jossa työntekijät voivat yhdessä työnantajan kanssa sopia työehdoista. Jos yhteisymmärrystä ei synny, työehtosopimus on voimassa.
    • Luodaan selkeät pelisäännöt ja riittävät valvontakeinot työrauhan edistämiseksi. Poliittiset mielenilmaukset tulee rajata vapaa-ajalle.
    • Nostetaan yhteistoimintalain alarajaa 20 työntekijästä 50 työntekijään (EU:n pienyrityksen määritelmä)
    • Laajennetaan työaikapankkien toimintaa
    • Käydään läpi koko työlainsäädäntö, ja karsitaan sieltä perusteettomat työsuhteita jäykistävät kohdat
  • Lisätään työn tarjontaa
    • Lasketaan ansiotuloveroa, jotta työn tekeminen, opiskelu ja ahkerointi kannattavat paremmin.
    • Toteutetaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jossa kantavana periaatteena on kannustavuus työntekoon, yrittämiseen ja opiskeluun. Otetaan käyttöön kannustava ja selkeä sosiaaliturvan muoto, yleisturva.
    • Seurataan eläkeuudistuksen vaikutuksia ja tarvittaessa parannetaan sitä työurien pidentämiseksi
    • Uudistetaan ansiosidonnainen työttömyysturva kannustavaksi porrastamalla se ja tehdään siitä yleinen
    • Toteutetaan työelämän tasa-arvoa parantava perhevapaauudistus.
  • Työn tuottavuuden parantaminen
    • Otetaan käyttöön koulutussopimus, jolla nuori pystyy työn ohessa hankkimaan itselleen ammatin
    • Parannetaan työhyvinvointia hyvinvointisopimusjärjestelmällä, jossa työ- ja elinkeinoministeriö tekee työpaikkojen kanssa työhyvinvointisopimuksia, joilla yhdessä parannetaan jaksamista.
    • Tehdään Suomesta hyvän johtamisen suurvalta investoimalla julkisen sektorin esimiesosaamiseen sekä kannustamalla yksityistä sektoria samaan
  • Mahdollistetaan työnteon uudet tavat, kuten etätyö ja virtuaalityö
    • Uudistetaan työlainsäädäntöä vastaamaan työelämän muutoksia
    • Otetaan käyttöön huomattavasti joustavampia tapoja tehdä töitä julkisella sektorilla ja esimerkiksi laajennetaan etätyömahdollisuuksia

Uusi osaaminen ja uusi koulutus

Pitkällä aikavälillä kansakunnan menestyksen määrittää kansalaisten osaaminen ja ahkeruus. Suomen lähes tarunomainen nousu yhdeksi maailman parhaista maista johtuu juuri vahvasta panostuksesta koko kansan osaamiseen. Koulutus on mahdollisuuksien tasa-arvon edellytys. Suomi on kuitenkin alkanut jäädä jälkeen. Panostamme edelleenkin melko paljon voimavaroja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pisa-tulokset ovat kuitenkin alkaneet laskea. Samoin yliopistomme eivät yllä keskitasoa korkeammalle länsimaisessa vertailussa. Osaamisessa tähtäin voi kuitenkin olla vain huipulla.

Suomen koulutus- ja innovaatiopolitiikka kaipaavat päivitystä. Korkeakoulujen tulee tuottaa osaamista ja tiedettä, ei tutkintoja ja projektiraportteja. Työelämäyhteyden on oltava tiivis. Peruskoulun tulee antaa eväät elinikäiseen, monipuoliseen oppimiseen, ei pelkkää laajaa tietomäärää. Sivistyksen tulee olla läsnä koko yhteiskunnassa. Aikuiskoulutuksen tulee olla joustavaa ja tukea nykyajan nopeasti muuttuvia työmarkkinoita.

Digitalisaatio muuttaa myös koulutusta. Nopeasti muuttuvassa ja kansainvälisessä maailmassa, jossa taloudellinen kilpailu on kovaa, on erityisen tärkeää omata ennen kaikkea hyvät elinikäisen oppimisen taidot sekä ymmärtää taloudellisia ilmiöitä. Myös sisäinen yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta missä tahansa työpaikassa tulee olemaan tärkeä osa elinvoimaista yhteiskuntaa.  Kansainvälisyyden tulisi jo olla itsestäänselvyys koko koulutusjärjestelmässämme, mutta se vaatii edelleen kehittämistä.

Toimenpiteitä Suomen nostamiseksi maailman osaavimmaksi ja innovatiivisimmaksi kansaksi

  • Selvitetään osaamistilin käyttöönotto. Osaamistili olisi elinikäistä oppimista tukeva järjestely, jossa täydennys- ja uudelleenkoulutuksen rahoitukseen varauduttaisiin ajoissa ja siihen osallistuisivat työnantaja, työntekijä ja yhteiskunta.
  • Kannustetaan yliopistoja erikoistumaan ja keskitetään korkeimman tutkimuksen resurssit viisaasti. Tarvittaessa vähennetään koulutusta antavien päällekkäisten yksikköjen määrää riittävän koon saavuttamiseksi.
  • Asetetaan opetusmäärä paremmin vastaamaan työmarkkinoiden kysyntää kaikilla aloilla.
  • Tiivistetään työelämä ja korkeakoulujen yhteyttä huomattavasti esimerkiksi yritysten ja yliopistojen yhteiskursseilla sekä opintoihin liittyvillä harjoitteluilla.
  • Lisätään kansainvälistä opiskelijavaihtoa toisella ja kolmannella asteella.
  • Aloitetaan englannin opiskelu jo varhaiskasvatuksessa tai ensimmäiseltä luokalta, luovutaan pakkoruotsista ja aloitetaan toinen pakollinen vieras kieli kolmannelta luokalta.
  • Kannustetaan ja annetaan työkaluja omaehtoiselle oppimiselle peruskoulussa ja lukioissa.
  • Otetaan ohjelmointi sekä digitaaliset työkalut osaksi lähes kaikkia oppiaineita peruskoulusta toiselle asteelle.
  • Lisätään taloustieteen ja -taidon opetusta peruskouluun ja toiselle asteelle.
  • Lisätään yrittäjyysopintoja ja työelämätaitojen opetusta toiselle ja kolmannelle asteelle.
  • Lisätään perustutkimuksen ja innovaatiojärjestelmän rahoitusta kun se on mahdollista.

Hyvinvoinnin turvaaminen: menestyvä Suomi

Talouskasvu on hyvinvoinnin pohja

Suomi on kiperästi uudistusten tarpeessa. Menestyvä kansantalous on hyvinvoivan yhteiskunnan edellytys ja kaiken muun politiikan lähtökohta. Tämän vuoksi parempi talouspolitiikka on tärkein poliittinen tavoitteeni.

Suomi on vuoden 2015 jälkeen noussut pitkästä matalasuhdanteesta. Nyt hiipumassa olevan korkeasuhdanteen ei kuitenkaan pidä antaa hämätä. Työllisyysasteemme on noussut hädin tuskin 72 prosenttiin, kun se muissa Pohjoismaissa on selvästi korkeammalle.  Julkinen sektori on rajusti velkaantunut, ja kyky rahoittaa julkiset palvelut ja tulonsiirrot on pysyvästi riittämätön. Julkiset menot ovat siis liian suuret. Samalla meillä on koko maailman korkeimpia veroasteita.

Kasvuennusteet näyttävät näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen kituliasta, noin 1-2 % talouskasvua. Tällainen kasvunäkymä ei yksinkertaisesti riitä siihen, että Suomi pysyisi maailman kärkimaiden joukossa. Tällaiseen kasvunäkymään emme saa tyytyä. Heikko kasvu rapauttaa julkisen sektorin rahoituksen eikä mahdollista työllisyyden nousua riittävän korkealle.

Heikko talouskasvuennuste ja työllisyysaste johtuvat monista tekijöistä. Työmarkkinamme ovat liian jäykät, sääntelyä on liikaa ja verotus liian korkea. Suomeen investoidaan laiskasti. Kaikki nämä ongelmat tulee ratkaista, jotta kasvu ja työllisyys voisivat olla korkeammalla tasolla.

Pitkällä aikavälillä Suomen taloudellisen ja muun menestyksen määrittävät tänne kertyvä pääoma, kehittyvät ja vahvat instituutiot sekä ennen kaikkea kansakuntamme osaaminen. Pääomaa kertyy talouskasvun ja viennin kautta.

Aiemmat sukupolvet rakensivat historiallisesti lyhyessä ajassa hienon maan. Suomen tulee edelleen pitää tähtäin huipulla. Se vaatii meiltä nykyisiltä sukupolvilta ahkeruutta ja rohkeutta uudistaa.

Talouskasvutoimenpiteitä

  • Toteutetaan kasvuun kannustava yritysverouudistus, jolla kuljetaan kohti Viron veromallia. Sitoudutaan laskemaan yhteisöveroa 0,5 % vuodessa tasaisesti ja luodaan Ruotsin mallin mukainen varausjärjestelmä, jossa 30 % tuloksesta on mahdollista varata investointiin 5 vuoden ajaksi.
  • Helpotetaan sukupolvenvaihdoksia ja lisätään vipinää talouteen. Annetaan sukupolvenvaihdoksiin määräaikainen 5 %-yksikön perintöveroale nykyisten huojennusten lisäksi.
  • Laitetaan investointiympäristö kuntoon. Otetaan yritysvaikutusten arviointi lainsäädäntöön, nopeutetaan lupaprosesseja muun muassa viranomaisen valitusoikeutta rajaamalla, ennakkomenettelyllä ja käsittelytakuulla ja tehdään päätöksenteosta ennakoitavaa. Hallitusohjelmassa tulee sitoutua siihen, että yritysten kokonaiskustannustaakkaa ei lisätä.
  • Karsitaan yritystoiminnalle haitallinen sääntely minimiin, kuitenkaan vaarantamatta luontoa ja terveyttä.
  • Laaditaan erillinen, kevennetty sääntelykehys mikroyrityksille (alle 10 työntekijää) ja pienyrityksille (alle 50 työntekijää). Näin tehdään yritystoiminnan aloittamisesta ja kasvattamisesta mahdollisimman vaivatonta.
  • Lisätään kilpailua markkinoilla purkamalla muun muassa Alkon monopoli sekä vapauttamalla apteekkien kilpailua.
  • Listataan sopivassa markkinatilanteessa valtion ei-strategiset yhtiöt pörssiin.
  • Kannustetaan omistamaan ja sijoittamaan. Poistetaan pääomatuloverojen progressio.

Velkaantuminen saatava kuriin

Tulevaisuuden eväitä ei pidä syödä tänään. Suomen julkinen sektori eli valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot elävät pysyvästi yli varojensa jopa 8-12 miljardia vuosittain. Näin ei voi jatkua. Ennen pitkään kestämättömänä jatkunut kehitys johtaa hallitsemattomaan palvelujen alasajoon.

Talouskasvu on välttämätöntä julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi, mutta se ei yksin riitä. Samanaikaisesti talouden kasvusta huolehtimisen kanssa tulee sopeuttaa julkisia menoja eli arvioida uudelleen tehtäviä sekä tehostaa julkista palveluntuotantoa. Tarvitsemme parempaa johtamista ja uusia työkaluja. On uskallettava priorisoida menoja siten, että tulot riittävät kattamaan ne myös pitkällä aikavälillä. Velkaa pitää myös alkaa maksaa takaisin.

Elintärkeiden peruspalvelujen eli koulutuksen ja terveydenhuollon turvaaminen on lähivuosikymmenien kriittisin haaste. Ikääntyminen aiheuttaa palveluihin valtavan paineen 2020- ja 2030-luvuilla. Tähän tulee valmistautua jo nyt. Tämä edellyttää uusia tapoja tuottaa näitä palveluja. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee käyttää enemmän yksityisiä tuottajia. Digitalisaatiosta ja uudesta teknologiasta tulee ottaa kaikki hyöty ennakkoluulottomasti irti.

Julkisen talouden tervehdyttämisen toimenpiteitä

  • Tasapainotetaan julkisen sektorin tulot ja menot siten, että velkataakkaa voidaan alkaa lyhentämään. Karsitaan valtion menoja 2 miljardin ja kuntien tehtäviä miljardin edestä. Sopeutus jaksotetaan suhdannetilanne huomioiden, mutta päätökset tehdään heti vaalikauden alussa.
  • Lasketaan valtion velkasuhde 40 prosenttiin kokonaistuotannosta.
  • Kun velkasuhde on 40 prosenttia, otetaan käyttöön Sveitsin mallin mukainen velkavaaka, mikä estää ylivelkaantumisen tulevaisuudessa. Vaaka tulisi kirjata perustuslakiin ja siitä voisi poiketa vain poikkeusoloissa 2/3 enemmistöllä.
  • Lisätään julkisen sektorin tuottavuutta ottamalla käyttöön vahva, kannustava tulosjohtaminen kunnissa (ja tulevaisuudessa maakunnissa).
  • Lisätään valinnanvapautta ja tehostetaan sote-palvelujen tuotantoa kilpailua lisäämällä.
  • Tehdään digitalisaatiosta ja teknologiasta sote-palvelujen tehostaja muun muassa parantamalla etälääkäripalveluita ja kehittämällä terveyskioski-toimintatapoja.

Ympäristön pelastaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta

Ihmisen ja ympäristön kestävä suhde on aikamme suurimpia kysymyksiä. Olen viheroikeistolainen. Meillä ei ole oikeutta pilata ainutkertaista maailmaamme. Kaikki mahdollinen on tehtävä ympäristön suojelemiseksi. Suomi ei tietenkään yksin ratkaise ilmastonmuutosta, mutta meidän tulee tehdä oma osamme. Lisäksi voimme näyttää kehitysmaille, että vauraus ja päästöttömyys ovat yhdistettävissä.

Energiapolitiikan tulee olla edistyksellistä mutta realistista. Vaikka yksilön valinnat ovat tärkeitä, maailma ei pelastu elämäntavoilla tai syyllistämällä ihmisiä vaan teollisen mittakaavan ratkaisuilla. Tässä realismin määrässä on vihervasemmiston ja viheroikeiston merkittävin ero.

Parhaiten Suomi voi osallistua ympäristönsuojeluun kehittämällä teknologiaa, joka kaupallistetaan ja jota käytetään ympäri maailman. Samalla saadaan kaivattua kasvua. Teollinen tuotanto Suomessa on ekoteko, koska tuotantomme on maailman puhtaimpiin kuuluvia, joten teollisuutta kannattaa pitää Suomessa mahdollisimman paljon.

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää laajaa energiapalettia, joka nojaa paranevaan energiatehokkuuteen ja älykkäisiin energiajärjestelmiin, bioenergian käyttöön, aurinkoenergiaan, tuulivoimaan ja ydinvoimaan. Vaikka ydinvoima ei ole ongelmatonta, on se Suomessa turvallista ja ennen kaikkea päästötöntä. Energia- ja ympäristöpolitiikassa käytännönläheinen ajattelu toimii.

Edistyksellisen energia- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteitä

  • Tehdään Suomesta lähes hiilineutraali maa vuoteen 2045 mennessä. Tähän otetaan kaikki keinot käyttöön ajamatta suomalaista teollisuutta ulos maasta. Tämä edellyttää merkittävää ydinvoiman lisärakentamista.
  • Lisätään aurinkovoimaa merkittävästi esimerkiksi verokannustimilla ja sääntelyn purkamisella.
  • Varmistetaan lainsäädännöllä älykkäiden energiajärjestelmien ja toimivien energian pienmarkkinoiden edistyminen.
  • Otetaan käyttöön energiatehokkuusremontteihin voimakkaat kannustimet, esimerkiksi laajennetaan kotitalousvähennys asunto-osakeyhtiöille.
  • Jatketaan ympäristöystävällisyyteen kannustavia veroratkaisuja, eli verotetaan saastuttamisesta ja luonnonvarojen kuluttamisesta enemmän
  • Tuetaan voimakkaasti liikenteen sähköistymistä muun muassa verotuksen keinoin ja pysäköintieduilla. Edellytetään, että joukkoliikenne sähköistetään nopeutetulla aikataululla.
  • Edistetään kaupungistumista ja energiatehokasta rakentamista asumisen päästökuorman vähentämiseksi.
  • Lisätään hiilinieluja kansallisella biomassaohjelmalla.

Varsinais-Suomi kasvun kärjessä

Varsinais-Suomella on kaikki edellytykset olla yksi Suomen johtavia maakuntia. Siihen tarvitaan suunnitelmallista työtä, taitavia vaikuttajia sekä yhteistä tekemisen meininkiä. Varsinais-Suomella on monia vahvuuksia, joiden edelleen kehittäminen on avain menestykseen. Meriteollisuus, maanviljely, bio- ja terveystieteet, mobiiliosaaminen ja matkailu ovat näitä vahvuuksia. On uskallettava erikoistua. Loppujen lopuksi päätökset, jotka parantavat vaurauden ja kehityksen edellytyksiä koko Suomessa, parantavat niitä myös Varsinais-Suomessa.

Varsinais-Suomea vahvistavat toimenpiteet

  • Edistetään yhtenäisen työssäkäyntialueen syntyä Turku-Helsinki-Tampere –kolmioon. Tehdään kaikki mahdollinen Tunnin junan rakentamisen vauhdittamiseksi ja parannetaan Turku-Tampere -maantietä.
  • Nostetaan Turun yliopisto selvästi maan kakkosmonialayliopistoksi kasvua tukemaan. Yliopiston tulee erikoistua selkeämmin ja vahvistaa erityisesti teknisten alojen tutkimusta ja opetusta. Vaikutetaan valtioon, jotta yliopistolla on tulevaisuudessa riittävät resurssit sekä oikeus antaa laaja-alaista teknisistä korkeakoulutusta. Tiivistetään alueen korkeakoulujen yhteistyötä.
  • Vahvistetaan Varsinais-Suomen klusterien toimintaedellytyksiä erillisin ohjelmin ja eri toimijoiden yhteistyöllä. Keskitytään erityisesti matkailuun, bio- ja terveystieteisiin sekä meriklusteriin. Painotetaan näitä muun muassa maakuntamarkkinoinnissa.
  • Tehdään Varsinais-Suomesta ympäristönsuojelun edelläkävijämaakunta, erityisesti maataloudessa. Pyritään mukaan valtion ympäristöalan kokeiluhankkeisiin. Otetaan tavoitteeksi, että kaikki Varsinais-Suomen kunnat pyrkisivät lähes hiilineutraaleiksi jo 2040.

Loppusanat: 2020-luvullakin politiikalla on väliä

Tulevaisuuteen vaikuttavat nykyään enenevässä määrin markkinat, kansainväliset järjestöt, yritysten päätökset, kuluttajien valinnat, kansalaisjärjestöt ja ennen kaikkea teknologian kehitys. Suomalaisten poliitikkojen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, paljon rajallisemmat kuin menneinä vuosikymmeninä.

Poliittisilla päätöksillä on kuitenkin edelleen erittäin paljon merkitystä. Kansallisista laeista, veroista ja isosta osasta julkisia menoja päätetään edelleen Suomen eduskunnassa. Tietyistä asioista tullaan aina päättämään poliittisesti. Valtio on edelleen tärkein yksittäinen voima kussakin maassa, vaikka se onkin luovuttanut paljon valtaa pois.

2020-luvulla tullaan ratkaisemaan muun muassa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kohtalo. 2020-luvulla tullaan myös ratkaisemaan se, onnistuuko ihmiskunta ilmastonmuutoksen torjunnassa edes tyydyttävällä tavalla. 2020-luvulla tullaan ratkaisemaan, pystyykö avoin ja vapaa yhteiskunta puolustautumaan protektionismia, autoritarismia ja taantumusta vastaan. Kaikissa näissä ratkaisuissa vaaleilla valitut päättäjät ovat avainasemassa.

Uudessa ajassa Suomen johtaminen edellyttää sekä johtamisrakenteiden päivittämistä että uudenlaisia asenteita päättäjiltä. Tarvitaan yhtenäisempi valtioneuvosto, jota johdetaan strategisemmin ja jolla on yhtenäinen näkemys. Tarvitaan uuden polven kansanedustajia, joille avoimuus ja vuorovaikutus ovat arvokkaita ja luonnollisia toimintatapoja. Tarvitaan vilpittömyyttä ja katsomista pitkälle tulevaisuuteen. Tarvitaan teknologian ja parhaan tutkimustiedon kattavampaa hyödyntämistä päätöksenteossa. Tarvitaan ymmärrystä maailman muutoksesta ja edistystahtoa ohjata Suomea kohti parempaa.

Jaa sosiaalisessa mediassaTweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Facebook