Suomi oikealle raiteelle!

Suomi on loistava paikka elää. Synkkä maailmanaika edellyttää kuitenkin terästäytymistä – jotta Suomi on jatkossakin on yhtä hyvä maa jokaiselle rakentaa omaa onneaan. Terve talous on kaiken muun kulmakivi. Ennen kaikkea Suomi tarvitsee rohkeita talousuudistuksia. Velkaantuminen on lopetettava. Työmarkkinat tulee päivittää tälle vuosituhannelle. Kannustinloukkuja tulee purkaa – työn pitää aina olla kannattavampaa kuin joutenolon. Työn ja yrittämisen verotusta on kevennettävä. Peruskoulut täytyy laittaa kuntoon – työrauha opettajille ja osaamistaso taas nousuun. Energiajärjestelmä on remontoitava kestäväksi – sähkön pitää riittää ja olla kohtuuhintaista. Turvallisuuteen on nyt panostettava enemmän kuin pitkään aikaan. Suomen tulee olla aktiivinen Nato-jäsen, mutta kehittää vahvasti omaa puolustuskykyä ja huoltovarmuutta. Meidän täytyy uskaltaa ottaa rohkea etunoja tulevaisuuteen ja panostaa tutkimukseen sekä digitalisaatioon. Suomen tulee olla yrittäjämyönteinen – yritykset työllistävät ja tuottavat meille kaikille tärkeitä palveluja ja tuotteita.

Varsinais-Suomella on kaikki mahdollisuudet olla edelläkävijä Suomen menestystarinassa! Meillä pitää olla itseluottamusta hoitaa asioita – menestyvä Varsinais-Suomi on koko Suomen etu. Vanhat keinot eivät riitä. Pitää uskaltaa mennä eteenpäin ja ajatella uudella tavalla.

Vain vahva Suomi pysyy hyvinvoivana Suomena.

Uudessa ajassa Suomen johtaminen edellyttää sekä johtamisrakenteiden päivittämistä että uudenlaisia asenteita päättäjiltä. Tarvitaan vilpittömyyttä ja katsomista pitkälle tulevaisuuteen. Tarvitaan teknologian ja parhaan tutkimustiedon kattavampaa hyödyntämistä päätöksenteossa. Tarvitaan ymmärrystä maailman muutoksesta ja edistystahtoa ohjata Suomea kohti parempaa.

Varsinais-Suomi kasvun kärjessä

Varsinais-Suomi oikealle raiteelle – Varsinais-Suomen Kokoomuksen ohjelma

Suomi tarvitsee muutosta. Synkkä maailmantilanne vaatii kansainvälisen asemamme päivittämistä. Kotimaassa emme voi jatkaa velkatiellä. Hyvinvointiyhteiskunta vaati jatkuvaa kehittämistä. Suomi kaipaa harkittuja mutta rohkeita uudistuksia.

Kokoomus tahtoo kääntää Suomen oikealle raiteelle!

Käännämme Suomen talouden ja suomalaisten elintason kestävään kasvuun. Lopetamme velaksi elämisen. Teemme Suomesta puhtaan ja edullisen energian suurvallan. Varmistamme Suomen ja suomalaisten turvallisuuden. Vahvistamme suomalaisten osaamista ja vauhditamme innovaatioita Parannamme suomalaisten hyvinvointia ja ehkäisemme syrjäytymistä.

Varsinais-Suomi koko maan edelläkävijänä

Varsinais-Suomen etu on koko Suomen etu. Uskalletaan pitää puoliamme. Olemme viennin, teollisuuden, koulutuksen, matkailun, kulttuurin ja maatalouden voimanpesä. Suomen synnyinmuistoja on tehty nimenomaan Varsinais-Suomessa. Myös tulevaisuudessa maakuntamme tulee olla rohkea edelläkävijä! Tavoitteena on menestyvä, vauraus, eteenpäin katsova, kasvava ja vastuullinen maakunta, joka tarjoaa asukkailleen turvallisen arjen sekä parhaat mahdollisuudet rakentaa omaa onneaan ja tavoitella unelmia.

Vauras ja menestyvä Varsinais-Suomi

Talous on hyvinvoinnin perusta niin kansakunnalle kuin yksilöille. Euroopan vaikea taloustilanne nostaa hintoja ja on ajanut monet vaikeaan tilanteeseen. Samalla valtiot ja kunnat ovat velkaantuneet hurjaa tahtia. Tarvitaan taloudellinen korjausliike, jotta voimme menestyä. Varsinais-Suomen teollisuuden toimintaedellytyksiä pitää edelleen parantaa. Ihmisten sujuvaa liikkumista ja työllistymismahdollisuuksia tulee kehittää. Yrityksille tulee antaa tilaa ja edellytykset työllistää, menestyä ja kasvaa kannattavasti.

Suomessa Kokoomus tahtoo:

• Laittaa julkisen talouden tulot ja menot tasapainoon.
• Laskea Suomen kokonaisveroastetta.
• Saada 100 000 uutta suomalaista työelämään. Työllisyysaste tulee nostaa 78 prosenttiin vaalikauden aikana.
• Keventää työn verotusta oikeudenmukaisesti kaikissa tuloluokissa. Kevennys rahoitetaan haittaverojen kiristyksellä.
• Uudistaa suomalaista työelämää ja työmarkkinoita.
• Tehdä työn tekemisestä aina kannattavaa remontoimalla sosiaaliturvaa.
• Parantaa julkisen sektorin tuottavuutta ja karsia byrokratiaa.
• Lisätä työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa

Varsinais-Suomessa Kokoomus tahtoo:

• Vahvistaa kärkialojemme lääketeollisuuden ja meriteollisuuden toimintaedellytyksiä.
• Vauhdittaa sähköauto- ja akkuteollisuuskeskittymän syntyä ja kasvua Varsinais-Suomessa.
• Parantaa maataloutemme menestyksen mahdollisuuksia muun muassa keventämällä sääntelykuormaa.
• Vahvistaa Varsinais-Suomen asemaa ruokateollisuuden keskittymänä. Laadukkaan ja korkeatasoisen kotimaisen ruuan vientiä ulkomaille edesautetaan rakentamalla vahvaa brändiä ja kannustamalla yrittäjiä vientihakuisuuteen.
• Mahdollistaa vetytalouden kehittymisen Varsinais-Suomessa.
• Kehittää matkailun vetovoimaa Varsinais-Suomessa.
• Rakentaa Tunnin junan Turusta Helsinkiin, jotta koko Etelä-Suomi nivoutuu yhdeksi työssäkäynti- ja asiointialueeksi.
• Käynnistää Varsinais-Suomessa lähijunaliikenteen väleillä Uusikaupunki-Turku-Loimaa-Salo.
• Parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta Turun ja Rauman välillä (VT 8).
• Parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta Turun ja Tampereen välillä (VT 9).
• Parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta Turun ja Forssan välillä (VT 10).
• Toteuttaa Turun kehätien ja koko E18-tien puuttuvat investoinnit
• Tehdä Saariston rengastiestä turvallisemman ja sujuvamman.
• Kehittää Turun lentoasemaa voimallisesti, jotta lentämään pääsee useampiin kohteisiin sujuvasti.

Terve ja välittävä Varsinais-Suomi

Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä on toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kaikista on pidettävä huolta. Seniorikansalaisten on voitava luottaa hyvään hoivaan. Lääkärille pitää päästä. Viranomaisten pitää puuttua, jos jostakusta ei pidetä perheessä huolta. Rahojen pitää riittää palveluihin myös tulevina vuosikymmeninä. Olemme keskellä historian suurinta sote-palvelujen rakenneuudistusta. Uusi hyvinvointialuemalli ei ole vielä valmis, vaan vaatii korjaussarjaa.

Suomessa ja Varsinais-Suomessa Kokoomus tahtoo:

• Nopeuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsyä muun muassa etävastaanoilla ja muilla digitaalisilla palveluilla.
• Edistää ihmisten aitoa mahdollisuutta valita sosiaali- ja terveyspalveluissa laajentamalla Kela-korvausta, palveluseteleitä ja henkilökohtaista budjetointia.
• Hyödyntää sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa myös yrityksiä ja järjestöjä.
• Lisätä hoitajien määrää panostamalla koulutukseen, työhyvinvointiin ja kansainväliseen rekrytointiin.
• Panostaa terveyden ja hyvinvoinnin ongelmien ennaltaehkäisyyn esimerkiksi mielenterveyspalvelujen terapiatakuulla.
• Turvata jokaiselle ikäihmiselle arvokkaan vanhuuden panostamalla kotihoitoon, omaishoitoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon.
• Helpottaa lapsiperheiden arkea.
• Kehittää perhevapaita tasa-arvon ja työllisyyden lähtökohdista.
• Varmistaa palvelujen rahoituksen kestävyyden rahoitusmallia kehittämällä ja tuottavuutta parantamalla.
• Edistää liikunnan mahdollisuuksia koko Varsinais-Suomessa.

Sivistynyt ja osaava Varsinais-Suomi

Sivistys on suomalaisille tärkeä arvo, ja koulutus työkalu sen tuottamiseksi. Laadukas varhaiskasvatus ja peruskoulu ovat tärkeimmät keinot myös mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseksi. Koulutus ja tiede tuottavat myös taloudelle tärkeän osaamisen, kehityksen ja innovaatiot. Kaikilla pitää olla mahdollisuus saada hyvää opetusta päiväkodista korkeakouluun.

Suomessa Kokoomus tahtoo:

• Nostaa varhaiskasvatuksen laatua ja osallistumisastetta esimerkiksi toteuttamalla kaksivuotisen esiopetuksen ja kulkemalla kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Laittaa peruskoulun kuntoon panostamalla oppimisen rauhaan ja antamalla opettajien keskittyä opettamiseen.
• Varmistaa toisen asteen koulutuksen koko ikäluokalle.
• Kasvattaa korkeakoulutettujen osuutta väestöstä50 prosenttiin 2030 mennessä. Tämä edellyttää korkeakoulujen aloituspaikkojen määrää lisäämistä ja paikkojen osoittamista sinne, missä osaajista on suurin pula.
• Vahvistaa tieteen ja tutkimuksen rahoitusta pääomittamalla korkeakouluja miljardilla eurolla.
• Nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen 4 prosenttiin BKT:sta 2030 mennessä.
• Lisätä koulutuksen kansainvälisyyttä.Varmistamme korkeakoulutuksesta valmistuneille kahden vuoden oleskeluluvan työnhakua varten. Lisäämme kansainvälisten opiskelijoiden määrään toisella asteella ja varmistamme kielitaidon sekä yhteiskuntaan integroitumisen edellytykset jo nuorena.
• Vahvistaa kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksiä.

Varsinais-Suomessa Kokoomus tahtoo:

• Lisätä Varsinais-Suomen korkeakoulujen opinto-aloja ja aloituspaikkoja erityisesti teknisillä aloilla.
• Lisätä toisen asteen aloituspaikkoja Varsinais-Suomen kunnissa.
• Kehittää elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistoimintaa ja innovaatiotoimintaa.
• Laajentaa kansainvälisten lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuksia päiväkodista toiselle asteelle.

Riittävä energia ja puhdas Varsinais-Suomi

Ihmisen ja luonnon kestävä suhde on aikamme tärkeimpiä haasteita. Luonto pitää jättää tuleville polville paremmassa kunnossa kuin olemme sen saaneet. Samalla ihmiset tarvitsevat edullista energiaa elämään ja yritystoimintaan. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa pitää olla edelläkävijä. Kestävä talouskasvu on myös valtava mahdollisuus Suomelle, kun koko maailma etsii puhtaita ratkaisuja. Myös Varsinais-Suomessa on paljon tekemistä niin energiamurroksen kuin luonnonsuojelun kanssa. Esimerkiksi Saaristomeri on saastunut ja sen puhdistamisen pitää olla yhteinen tavoite. Luonnonsuojelu on yhteensovitettava maatalouden toimintaedellytysten kanssa – tarvitsemme jatkossakin kotimaista ruokaa.

Suomessa ja Varsinais-Suomessa Kokoomus tahtoo:

• Varmistaa edullisen sähkön saatavuuden suomalaisille lisäämällä tuotantoa ja uudistamalla sähkömarkkinamallin.
• Vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta lisäämällä kotimaisen vesi-, aurinko-, tuuli ja biovoiman tuotantoa ja rakentamalla lisää ydinvoimaa.
• Hillitä ilmastonmuutosta laaja-alaisesti yhteistyössä kuntien, yritysten ja suomalaisten kanssa. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen koskettaa lähes kaikkia yhteiskunnan osa-alueita. Toimien tulee perustua tutkittuun tietoon ja kustannustehokkaisiin keinoihin.
• Suojella ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta laaja-alaisesti.
• Parantaa Saaristomeren tilaa laajalla tieteeseen perustuvalla ohjelmalla, josta valtio ottaa vastuun. Tavoitteena on ravinneneutraali Varsinais-Suomi. Se tarkoittaa siirtymistä kokonaan niin kutsuttuun suljettuun kiertoon, jossa kaikki ravinteet, kuten fosfori, otetaan talteen eikä sitä päästetä valumaan Itämereen ja muihin vesistöihin.
• Tehdä tiivistä yhteistyötä maatalousyrittäjien kanssa siten, että saadaan yhdistettyä kannattava liiketoiminta ja luonnonsuojelu. Paikallisen ruoantuotannon turvaaminen on myös tärkeä huoltovarmuuskysymys.

Turvallinen ja kriisinkestävä Varsinais-Suomi

Suomalaisten turvallisuuden takaaminen on valtion ydintehtävä. Suomalaisia ja Suomen itsenäisyyttä pitää suojella niin ulkoisia kuin sisäisiä uhkia vastaan. Venäjän laiton hyökkäyssota on tuonut synkät ajat Eurooppaan. Suomen pitää aktiivisesti vahvistaa puolustustaan ja kansainvälistä asemaansa. Samalla uusiin sisäisiin turvallisuusuhkiin kuten kyberrikollisuuteen, radikalisoitumiseen ja jengiväkivaltaan pitää pystyä vastaamaan. Turvallisuuden lisääminen on tärkeää myös Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomi on Suomen portti länteen ja Eurooppaan.

Suomessa ja Varsinais-Suomessa Kokoomus tahtoo:

• Tehdä Suomesta puolustusliitto Naton aktiivisen jäsenmaan. Erilaiset Naton toiminnot, kuten esikunnat tai osaamiskeskukset lisäisivät Suomen turvallisuutta. Varsinais-Suomi on varteenotettava vaihtoehto toiminnoille.
• Turvata Suomen maanpuolustukselle riittävät resurssit. Haluamme reserville riittävät mahdollisuudet kertausharjoituksiin ja vapaaehtoisille kouluttautumiseen.
• Vahvistaa Suomen rajaturvallisuutta esimerkiksi itärajan aidalla ja teknisellä valvonnalla. Varsinais-Suomessa merivartioston toimintaedellytysten varmistaminen on elintärkeää.
• Vahvistaa kokonaisturvallisuutta ja kansallista kriisinsietokykyä kattavalla viranomaisten, yritysten ja kansalaisten yhteistoiminnalla ja harjoituksilla.
• Parantaa suomalaisten arjen turvallisuutta ja nostamme poliisien määrää.
• Torjua nuorten syrjäytymistä, rikollisuutta ja jengiytymistä sekä estää Ruotsin tien. Tässä avainasemassa ovat riittävän varhainen puuttuminen, monialainen yhteistyö, asuinalueiden eriytymisen estäminen sekä tietyissä tapauksissa kovemmat rangaistukset.
• Päivittää turvapaikkapolitiikan ajan tasalle. Suomesta voi hädänalainen saada turvaa, mutta ilman laillista syytä Suomeen ei voi tulla.
• Toimia aktiivisesti ja ennakoivasti EU:ssa ja edistää vahvaa sekä taloudellisesti kilpailukykyistä unionia. Myös Varsinais-Suomen omien näkökulmien edistäminen suoraan EU-tasolla on tärkeää.
• Laittaa huoltovarmuudelle tärkeät infrayhteydet Varsinais-Suomessa kuntoon. Näihin kuuluu esimerkiksi satamien toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaaminen.
• Panostaa kyberrikollisuuden torjuntaan ja auttaa suomalaisia ja yrityksiä suojautumaan digiajan uhilta. Varoitamme suomalaisia myös esimerkiksi kiinalaisen teknologian vaaroista.
• Tunnustaa Varsinais-Suomen erityisen strategisen tärkeyden Suomen huoltovarmuudelle ja Ahvenanmaan turvallisuudelle sekä edistää läntisen geostrategisen sijainnin täysimittaista hyödyntämistä.

Terve talous on hyvinvoinnin pohja

Tarvitsemme lisää talouskasvua ja työllisyyttä

Suomi on kiperästi uudistusten tarpeessa. Velkaantuminen on holtitonta ja pitää lopettaa. Menestyvä kansantalous on hyvinvoivan yhteiskunnan edellytys ja kaiken muun politiikan lähtökohta. Tämän vuoksi parempi talouspolitiikka on tärkeimpiä poliittisia tavoitteitani.

Julkinen sektori on rajusti velkaantunut, ja kyky rahoittaa julkiset palvelut ja tulonsiirrot on pysyvästi riittämätön. Julkiset menot ovat siis liian suuret, jopa noin 10 miljardia. Samalla meillä on koko maailman korkeimpia veroasteita.

Kasvuennusteet näyttävät näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen kituliasta, noin 1-2 % talouskasvua. Tällainen kasvunäkymä ei yksinkertaisesti riitä siihen, että Suomi pysyisi maailman kärkimaiden joukossa. Tällaiseen kasvunäkymään emme saa tyytyä. Heikko kasvu rapauttaa julkisen sektorin rahoituksen eikä mahdollista työllisyyden nousua riittävän korkealle.

Heikko talouskasvuennuste ja työllisyysaste johtuvat monista tekijöistä. Työmarkkinamme ovat liian jäykät, sääntelyä on liikaa ja verotus liian korkea. Suomeen investoidaan laiskasti. Kaikki nämä ongelmat tulee ratkaista, jotta kasvu ja työllisyys voisivat olla korkeammalla tasolla.

Pitkällä aikavälillä Suomen taloudellisen ja muun menestyksen määrittävät tänne kertyvä pääoma, kehittyvät ja vahvat instituutiot sekä ennen kaikkea kansakuntamme osaaminen. Pääomaa kertyy talouskasvun ja viennin kautta.

Aiemmat sukupolvet rakensivat historiallisesti lyhyessä ajassa hienon maan. Suomen tulee edelleen pitää tähtäin huipulla. Se vaatii meiltä nykyisiltä sukupolvilta ahkeruutta ja rohkeutta uudistaa.

Talouskasvutoimenpiteitä

• Lasketaan ansiotuloverotusta. Kevennys voidaan rahoittaa osin haittaverojen kiristämisellä.
• Pidetään yhteisövero kilpailukykyisellä tasolla ja ollaan valmiit laskemaan sitä tarvittaessa edelleen.
• Helpotetaan sukupolvenvaihdoksia ja lisätään vipinää talouteen.
• Laitetaan investointiympäristö kuntoon. Nopeutetaan lupaprosesseja muun muassa viranomaisen valitusoikeutta rajaamalla, ennakkomenettelyllä ja käsittelytakuulla ja tehdään päätöksenteosta ennakoitavaa. Hallitusohjelmassa tulee sitoutua siihen, että yritysten kokonaiskustannustaakkaa ei lisätä.
• Karsitaan yritystoiminnalle haitallinen sääntely minimiin, kuitenkaan vaarantamatta luontoa ja terveyttä.
• Laaditaan erillinen, kevennetty sääntelykehys mikroyrityksille (alle 10 työntekijää) ja pienyrityksille (alle 50 työntekijää). Näin tehdään yritystoiminnan aloittamisesta ja kasvattamisesta mahdollisimman vaivatonta.
• Lisätään kilpailua markkinoilla purkamalla muun muassa Alkon monopoli sekä vapauttamalla apteekkien kilpailua.
• Listataan sopivassa markkinatilanteessa valtion ei-strategiset yhtiöt pörssiin.
• Kannustetaan omistamaan ja sijoittamaan. Poistetaan pääomatuloverojen progressio.
• Tehdään pienistä pääomatuloista verovapaita, jotta ihmisiä kannustetaan aloittamaan sijoittaminen.
• Annetaan jokaiselle vastasyntyneelle 500 euroa osakesäästötilille, jotta jokainen saa mahdollisuuden vaurastua vauvasta lähtien.

Velkaantuminen saatava kuriin

Tulevaisuuden eväitä ei pidä syödä tänään. Suomen julkinen sektori eli valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja sosiaaliturvarahastot elävät pysyvästi yli varojensa jopa 10-12 miljardia vuosittain. Näin ei voi jatkua. Ennen pitkään kestämättömänä jatkunut kehitys johtaa hallitsemattomaan palvelujen alasajoon.

Talouskasvu on välttämätöntä julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi, mutta se ei yksin riitä. Samanaikaisesti talouden kasvusta huolehtimisen kanssa tulee sopeuttaa julkisia menoja eli arvioida uudelleen tehtäviä sekä tehostaa julkista palveluntuotantoa. Tarvitsemme parempaa johtamista ja uusia työkaluja. On uskallettava priorisoida menoja siten, että tulot riittävät kattamaan ne myös pitkällä aikavälillä. Velkaa pitää myös alkaa maksaa takaisin jossain vaiheessa.

Elintärkeiden peruspalvelujen eli koulutuksen ja terveydenhuollon turvaaminen on lähivuosikymmenien kriittisin haaste. Ikääntyminen aiheuttaa palveluihin valtavan paineen 2020- ja 2030-luvuilla. Tämä edellyttää uusia tapoja tuottaa näitä palveluja. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee käyttää enemmän yksityisiä tuottajia. Digitalisaatiosta ja uudesta teknologiasta tulee ottaa kaikki hyöty ennakkoluulottomasti irti.

Julkisen talouden tervehdyttämisen toimenpiteitä

• Tasapainotetaan julkisen sektorin tulot ja menot siten, että velkataakkaa voidaan alkaa lyhentämään. Karsitaan valtion menoja 6 miljardia vaalikauden aikana. Sopeutus jaksotetaan suhdannetilanne huomioiden, mutta päätökset tehdään heti vaalikauden alussa.
• Lisätään julkisen sektorin tuottavuutta ottamalla käyttöön vahva, kannustava tulosjohtaminen kunnissa ja hyvinvointialueilla.
• Lisätään valinnanvapautta ja tehostetaan sote-palvelujen tuotantoa kilpailua lisäämällä.
• Tehdään digitalisaatiosta ja teknologiasta sote-palvelujen tehostaja muun muassa parantamalla etälääkäripalveluita ja kehittämällä terveyskioski-toimintatapoja.

Peruskoulu kuntoon – koulutukseen panostettava

Pitkällä aikavälillä kansakunnan menestyksen määrittää kansalaisten osaaminen ja ahkeruus. Suomen lähes tarunomainen nousu yhdeksi maailman parhaista maista johtuu juuri vahvasta panostuksesta koko kansan osaamiseen. Koulutus on mahdollisuuksien tasa-arvon edellytys. Suomi on kuitenkin alkanut jäädä jälkeen. Panostamme edelleenkin melko paljon voimavaroja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pisa-tulokset ovat kuitenkin alkaneet laskea jo parikymmentä vuotta sitten! Liian moni nuori pääsee peruskoulusta ilman riittävää luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa. Samoin yliopistomme eivät yllä keskitasoa korkeammalle länsimaisessa vertailussa. Osaamisessa tähtäin pitää olla paljon korkeammalla tasolla.

Suomen koulutus- ja innovaatiopolitiikka kaipaavat päivitystä. Korkeakoulujen tulee tuottaa osaamista ja tiedettä, ei tutkintoja ja projektiraportteja. Työelämäyhteyden on oltava tiivis. Peruskoulussa pitää palata perusasioiden äärelle – koulu ei ole sirkus. Se edellyttää riittävää määrää opettajia ja muuta henkilökuntaa sekä riittäviä valtuuksia pitää yllä järjestystä. Rauhoitetaan kouluja jatkuvilta hankkeilta. Lisäksi koulun tulee antaa eväät elinikäiseen, monipuoliseen oppimiseen, ei pelkkää laajaa tietomäärää. Sivistyksen tulee olla läsnä koko yhteiskunnassa. Aikuiskoulutuksen tulee olla joustavaa ja tukea nykyajan nopeasti muuttuvia työmarkkinoita.

Digitalisaatio muuttaa myös koulutusta. Nopeasti muuttuvassa ja kansainvälisessä maailmassa, jossa taloudellinen kilpailu on kovaa, on erityisen tärkeää omata ennen kaikkea hyvät elinikäisen oppimisen taidot sekä ymmärtää taloudellisia ilmiöitä. Myös sisäinen yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta missä tahansa työpaikassa tulee olemaan tärkeä osa elinvoimaista yhteiskuntaa. Kansainvälisyyden tulisi jo olla itsestäänselvyys koko koulutusjärjestelmässämme, mutta se vaatii edelleen kehittämistä.

Toimenpiteitä Suomen nostamiseksi takaisin maailman osaavimmaksi ja innovatiivisimmaksi kansaksi

• Peruskouluun riittävät resurssit, työrauha, vähemmän hankkeita ja opettajille riittävät valtuudet ylläpitää oppimisrauhaa.
• Selvitetään osaamistilin käyttöönotto. Osaamistili olisi elinikäistä oppimista tukeva järjestely, jossa täydennys- ja uudelleenkoulutuksen rahoitukseen varauduttaisiin ajoissa ja siihen osallistuisivat työnantaja, työntekijä ja yhteiskunta.
• Kannustetaan yliopistoja erikoistumaan ja keskitetään korkeimman tutkimuksen resurssit viisaasti. Tarvittaessa vähennetään koulutusta antavien päällekkäisten yksikköjen määrää riittävän koon saavuttamiseksi.
• Asetetaan opetusmäärä paremmin vastaamaan työmarkkinoiden kysyntää kaikilla aloilla.
• Tiivistetään työelämä ja korkeakoulujen yhteyttä huomattavasti esimerkiksi yritysten ja yliopistojen yhteiskursseilla sekä opintoihin liittyvillä harjoitteluilla.
• Lisätään kansainvälistä opiskelijavaihtoa toisella ja kolmannella asteella.
• Aloitetaan englannin opiskelu jo varhaiskasvatuksessa tai ensimmäiseltä luokalta, luovutaan pakkoruotsista ja aloitetaan toinen pakollinen vieras kieli kolmannelta luokalta.
• Otetaan ohjelmointi sekä digitaaliset työkalut osaksi lähes kaikkia oppiaineita peruskoulusta toiselle asteelle.
• Lisätään taloustieteen ja -taidon opetusta peruskouluun ja toiselle asteelle.
• Lisätään yrittäjyysopintoja ja työelämätaitojen opetusta toiselle ja kolmannelle asteelle.
• Lisätään perustutkimuksen ja innovaatiojärjestelmän rahoitusta kun se on mahdollista.

Lisää työtä ja tekijöitä Suomeen

Olen edistysmielinen oikeistolainen. Minulle oikeistolaisuus on luottamista ihmiseen ja hänen kykyynsä kantaa vastuuta. Uskon yksilönvapauteen. Kaikista on pidettävä huolta, mutta holhoaminen ei ole välittämistä.

Työ on vaurauden perusta, ja siihen pitää edelleen kannustaa. Työ on kiihtyvässä muutoksessa. Digitalisaatio, automatisaatio ja globalisaatio muuttavat työn luonnetta radikaalisti tulevina vuosikymmeninä. Tulevaisuuden töitä tehdään esimerkiksi enemmän etänä, entistä kansainvälisemmässä ympäristössä ja työsuhteet ovat lyhyempiä ja nopeasti muuttuvia. Urapoluista tulee monimutkaisempia kuin aiemmin.

Työmarkkinat ovat jo jakautuneet kolmeen osaan. Globaalisti kilpailukykyiset työt ovat maailmanmarkkinoilla kilpailtuja korkean tuottavuuden töitä, kuten esimerkiksi huippulääkärin, ohjelmoijan tai taiteilijan työt. Paikalliset työt ovat pääasiassa palveluihin liittyviä vaihtelevan tuottavuuden töitä, kuten tarjoilijan, opettajan tai myyjän töitä. Tämä työmarkkinoiden eriytyminen tulee jatkumaan.

Nykyrakenteilla myös työttömyys on edelleen iso ongelma. Suomessa on yli 200 000 työtöntä. Tämä on aivan liikaa. Työttömyys on välittömästi saatava laskuun ja työllisyysaste nousuun, sillä mitä kauemmin ihminen on työttömänä, sen vaikeampaa töihin palaaminen on.

Samalla lähes kaikkia toimialoja vaivaa raju työvoimapula. On ilmiselvää, että tarvitsemme lisää tekijöitä. Koulutuksen pitää paremmin pystyä vastaamaan työelämän tarpeisiin. Tarvitsemme myös Suomen ulkopuolelta tekijöitä.

Globaalisti kilpailluissa töissä osaaminen, keskittyminen kansainvälinen verkostoituminen ovat tärkeitä. Paikallisissa töissä työmarkkinoiden joustavuus ja työvoimakustannukset ovat tärkeitä. Työttömyyden vähentämisessä työllistämisen riskien ja kustannusten vähentäminen sekä kannustava sosiaaliturva ovat oleellisia.

On koko Suomelle elintärkeää, että työllisyysaste saadaan nostettua pohjoismaiselle tasolle, lähelle 80 prosenttia. Tämän tulee olla lähivuosien päätavoitteita!

Työmarkkinoiden uudistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä

• Lasketaan työllistämisen riskejä ja epäsuoria kustannuksia
  • Pienennetään verokiilaa sekä työn verotuksen keventämisellä että työnantajan sivukulujen karsimisella. Pienennetään muun muassa työnantajan rahoitusvastuuta työttömyysturvasta.
  • Jaetaan sairastamisen kulut reilummin eli otetaan käyttöön omavastuu ja lyhennetään lomalla sairastamisen palkallisuutta.
  • Siirretään edelleen vanhemmuuden kustannuksia yhteiskunnalle ja koko perheelle. Tämä parantaa työelämän sukupuolten välistä tasa-arvoa.
  • Vähennetään palkkaamiseen liittyvää byrokratiaa eli edistetään sellaisten verkkopalvelujen syntymistä, joilla kaikki työnantajan ja työntekijän velvoitteet hoituvat sujuvasti.
• Joustavoitetaan ja ketteröitetään työmarkkinoita
  • Siirrytään paikalliseen sopimiseen perustuvaan työmarkkinamalliin, jossa työntekijät voivat yhdessä työnantajan kanssa sopia työehdoista. Jos yhteisymmärrystä ei synny, työehtosopimus on voimassa.
  • Luodaan selkeät pelisäännöt ja riittävät valvontakeinot työrauhan edistämiseksi. Poliittiset mielenilmaukset tulee rajata vapaa-ajalle.
  • Käydään läpi koko työlainsäädäntö, ja karsitaan sieltä perusteettomat työsuhteita jäykistävät kohdat
• Lisätään työn tarjontaa
  • Kevennetään ansiotuloveroa, jotta työn tekeminen, opiskelu ja ahkerointi kannattavat paremmin. Kevennys voidaan osittain rahoittaa haittaverojen kiristämisellä.
  • Toteutetaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jossa kantavana periaatteena on kannustavuus työntekoon, yrittämiseen ja opiskeluun. Otetaan käyttöön kannustava ja selkeä sosiaaliturvan muoto, yleisturva.
  • Uudistetaan ansiosidonnainen työttömyysturva kannustavaksi porrastamalla se ja tehdään siitä yleinen
  • Toteutetaan työelämän tasa-arvoa parantava perhevapaauudistus.
  • Lisätään työperäistä maahanmuuttoa merkittävästi. Poistetaan saatavuusharkinta ja houkutellaan erityisesti erityisosaaajia Suomeen verokannustimilla.
• Työn tuottavuuden parantaminen
  • Otetaan käyttöön koulutussopimus, jolla nuori pystyy työn ohessa hankkimaan itselleen ammatin
  • Parannetaan työhyvinvointia hyvinvointisopimusjärjestelmällä, jossa työ- ja elinkeinoministeriö tekee työpaikkojen kanssa työhyvinvointisopimuksia, joilla yhdessä parannetaan jaksamista.
  • Tehdään Suomesta hyvän johtamisen suurvalta investoimalla julkisen sektorin esimiesosaamiseen sekä kannustamalla yksityistä sektoria samaan
• Mahdollistetaan työnteon uudet tavat, kuten etätyö ja virtuaalityö
  • Uudistetaan työlainsäädäntöä vastaamaan työelämän muutoksia
  • Otetaan käyttöön huomattavasti joustavampia tapoja tehdä töitä julkisella sektorilla ja esimerkiksi laajennetaan etätyömahdollisuuksia

Ympäristövastuuta ja energiajärjestelmän remontti

Ihmisen ja ympäristön kestävä suhde on aikamme suurimpia kysymyksiä. Olen viheroikeistolainen. Meillä ei ole oikeutta pilata ainutkertaista maailmaamme. Luontoa on suojeltava. Suomi ei tietenkään yksin ratkaise ilmastonmuutosta, mutta meidän tulee tehdä oma osamme. Lisäksi voimme näyttää kehitysmaille, että vauraus ja päästöttömyys ovat yhdistettävissä.

Energiapolitiikan tulee olla edistyksellistä mutta realistista. Vaikka yksilön valinnat ovat tärkeitä, maailma ei pelastu elämäntavoilla tai syyllistämällä ihmisiä vaan teollisen mittakaavan ratkaisuilla. Tässä realismin määrässä on vihervasemmiston ja viheroikeiston merkittävin ero. Sähkön pitää olla päästötöntä mutta edullista.

Parhaiten Suomi voi osallistua ympäristönsuojeluun kehittämällä teknologiaa, joka kaupallistetaan ja jota käytetään ympäri maailman. Samalla saadaan kaivattua kasvua. Teollinen tuotanto Suomessa on ekoteko, koska tuotantomme on maailman puhtaimpiin kuuluvia, joten teollisuutta kannattaa pitää Suomessa mahdollisimman paljon.

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää laajaa energiapalettia, joka nojaa paranevaan energiatehokkuuteen ja älykkäisiin energiajärjestelmiin, bioenergian käyttöön, aurinkoenergiaan, tuulivoimaan ja ydinvoimaan. Vaikka ydinvoima ei ole ongelmatonta, on se Suomessa turvallista ja ennen kaikkea päästötöntä. Energia- ja ympäristöpolitiikassa käytännönläheinen ajattelu toimii.

Edistyksellisen energia- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteitä

• Tehdään Suomesta lähes hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä. Tähän otetaan kaikki keinot käyttöön ajamatta suomalaista teollisuutta ulos maasta.
• Lisätään aurinkovoimaa merkittävästi esimerkiksi verokannustimilla ja sääntelyn purkamisella.
• Varmistetaan lainsäädännöllä älykkäiden energiajärjestelmien ja toimivien energian pienmarkkinoiden edistyminen.
• Otetaan käyttöön energiatehokkuusremontteihin voimakkaat kannustimet, esimerkiksi laajennetaan kotitalousvähennys asunto-osakeyhtiöille.
• Jatketaan ympäristöystävällisyyteen kannustavia veroratkaisuja.
• Tuetaan voimakkaasti liikenteen sähköistymistä muun muassa verotuksen keinoin ja pysäköintieduilla. Edellytetään, että joukkoliikenne sähköistetään nopeutetulla aikataululla.
• Edistetään energiatehokasta rakentamista asumisen päästökuorman vähentämiseksi.
• Lisätään hiilinieluja kansallisella biomassaohjelmalla.

Tulevaisuus tehdään – vahva Suomi vahvassa Euroopassa – tuen Ukrainalle jatkuttava

Tulevaisuus ei tapahdu. Se tehdään. Valitettavan usein tulevaisuuteen suhtaudutaan kuin asiaan, joka vain saapuu omia aikojaan, meistä riippumatta. Se ei ole totta. Aika kyllä kuluu itsestään – mutta tulevaisuus, sen teemme me. Jokainen teko – tai tekemättä jättäminen – muovaa yhteistä tulevaisuuttamme.

Suomea pitää muuttaa paremmaksi. Pohjoinen kotimaamme on niin hieno paikka, että jo pelkästään sen säilyttäminen hyvinvoivana edellyttää kovaa työtä ja rohkeutta uudistua. Ja Suomi voi olla vielä paljon parempi! Maailma ei missään nimessä ole valmis.

Minun ihanne-Suomeni on vahva ja kannustava Suomi: sellainen maa, jossa yhteiskunta kannustaa meitä jokaista olemaan oma paras itsemme. Se on vapauden, vastuun ja välittämisen Suomi. Sellainen Suomi voi hyvin ja menestyy. Vahva Suomi pystyy pitämään huolta itsestään, ja osallistumaan myös maailman ongelmien ratkaisuun omalta osaltaan. Vahva Suomi on osa vahvaa Eurooppaa ja vahvaa Länttä.

Me suomalaiset päätämme tämän maan suunnan myös tulevaisuudessa.

Suomen pitää olla aktiivinen osa vahvempaa Eurooppaa. EU:ssa vaikuttaminen on eräs tärkeimpiä Suomen valtionhallinnon tehtäviä. EU:n täytyy ottaa paljon merkittävämpi globaali rooli, koska olemme astuneet uuteen synkempään historian jaksoon.

Vaikka Venäjä onkin tällä hetkellä räikein kansainvälisen oikeuden rikkoja ja käy hirvittävää rikollista hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan, globaalisti todellinen järjestelmätason kilpailija on Kiina. Naton jäsenenä meidän on entistä oleellisempaa ymmärtää tätä suurta kamppailua ja esimerkiksi pyrkiä kaikin keinoin eroon riskejä aiheuttavista Kiina-riippuvuuksista. Kiinalla ja Venäjällä on myös pienempiä liittolaisia kuten Iran ja Pohjois-Korea, joiden suhteen pitää EU:lla ja Natolla olla selkeä strategia.

Vain koko suuren kuvan ymmärtävä valtio pystyy huolehtimaan turvallisuudestaan.

Puolustusliittoon liitytään nimenomaan Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi – mutta tässä ajassa reaalipolitiikka ja arvopolitiikka ovat lähempänä toisiaan kuin vuosikymmeniin. Sellainen maailma, hyväksyttäisiin suurten kansojen oikeus alistaa pienemmät tahtoonsa on tietenkin vaarallinen paikka erityisesti pienille.

Tästä syystä Ukrainaa pitää tukea menestyksekkääseen puolustusvoittoon saakka. Aseapua Ukrainaan täytyy jatkaa, samoin muuta materiaalista ja humanitaarista apua. Väkivaltaiset epädemokratiat täytyy pysäyttää yhdessä rintamassa.

Vapaiden kansojen pitää valmistautua pitkään kilpailuun, jossa oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvaa yhteiskuntajärjestystä haastetaan. Tämä globaali voimien mittelö on vasta alussa. Ja niin kauan kuin vapaus on jossain hyökkäyksen alaisena, on se hyökkäyksen alaisena kaikkialla.

Ukrainan lisäksi vapaan maailman pitää voittaa pitkä taloudellinen ja teknologinen kamppailu. Suomen tulee osaltaan olla aktiivinen toimija niin EU:ssa kuin Natossa ja antaa oma panoksensa esimerkiksi yhteiseen puolustusteolliseen suorituskykyyn. Samalla on jatkettava aktiivista ulkopolitiikkaa ja rohkaistava idän ja lännen välillä tasapainoilevia kehittyviä maita oikeusvaltion ja demokratian polulle.

Nato-jäsenyys parantaa turvallisuuttamme ja vahvistaa kansainvälistä asemaamme. Naton tärkein tehtävä on tietenkin ehkäistä sotaa, koska sitä meistä kukaan ei toivo.

Suomen tärkein tehtävä Natossakin on Suomen puolustaminen. Lisäksi olemme strategisesti tärkeä osa Itämeren ja Baltian, Pohjois-Euroopan ja myös Arktisen alueen vakautta ja puolustusta.

Liittyessämme Natoon olemme valmiit tietenkin myös puolustamaan liittolaisiamme sekä osallistumaan esimerkiksi rauhanturvaoperaatioihin ja terrorismin torjuntaan.

Suomen kannattaa tavoitella Naton toimintoja tänne. Näitä voisivat olla esimerkiksi esikuntatoiminnot tai osaamiskeskus. Mitään suorituskykyjä ei kannata sulkea pois.

Itsestään selvää on, että Nato-jäsenyys ei missään nimessä poista tarvetta panostaa puolustuskykyyn, huoltovarmuuteen, energiaomavaraisuuteen ja yhteiskunnan kriisinsietokykyyn kansallisesti.