Vaurauden perusta, työ, on kiihtyvässä muutoksessa. Digitalisaatio, automatisointi ja globalisaatio muuttavat työn luonnetta radikaalisti tulevina vuosikymmeninä. Tulevaisuuden töitä tehdään esimerkiksi enemmän etänä, entistä kansainvälisemmässä ympäristössä ja työsuhteet ovat lyhyempiä ja nopeasti muuttuvia. Urapoluista tulee monimutkaisempia kuin aiemmin.
Työmarkkinat ovat jo jakautuneet kolmeen osaan. Globaalisti kilpailukykyiset työt ovat maailmanmarkkinoilla kilpailtuja korkean tuottavuuden töitä, kuten esimerkiksi huippulääkärin, ohjelmoijan tai taiteilijan työt. Paikalliset työt ovat pääasiassa palveluihin liittyviä vaihtelevan tuottavuuden töitä, kuten tarjoilijan, opettajan tai myyjän töitä. Tämä työmarkkinoiden eriytyminen tulee jatkumaan. Nykyrakenteilla myös työttömyys on kasvava ongelma. Suomessa on yli 360 000 työtöntä. Tämä on aivan liikaa. Työttömyys on välittömästi saatava laskuun ja työllisyysaste nousuun, sillä mitä kauemmin ihminen on työttömänä, sen vaikeampaa töihin palaaminen on.
Työmarkkinat jakaantuvat globaalisti ja paikallisesti kilpailukykyisiin töihin. Työllisyyspolitiikan tavoite tulee olla nostaa työttömiä paikallisen työn piiriin sekä maksimoida globaalisti kilpailukykyisen työn määrä.
Työn muuttuminen on valtava mahdollisuus. Sitä ei pidä pelätä. Siihen on sopeuduttava. Yhteiskunta voi auttaa tässä sopeutumisessa. Jakautuneilla työmarkkinoilla hieman eri asiat ovat tärkeitä. Globaalisti kilpailluissa töissä osaaminen, keskittyminen kansainvälinen verkostoituminen ovat tärkeitä. Paikallisissa töissä työmarkkinoiden joustavuus ja työvoimakustannukset ovat tärkeitä. Työttömyyden vähentämisessä työllistämisen riskien ja kustannusten vähentäminen sekä kannustava sosiaaliturva ovat oleellisia.
Työmarkkinoiden uudistamiseksi tarvittavat toimenpiteet
- Lasketaan työllistämisen riskejä ja epäsuoria kustannuksia
- Jaetaan sairastamisen kulut reilummin eli otetaan käyttöön omavastuu ja lyhennetään lomalla sairastamisen palkallisuutta.
- Siirretään vanhemmuuden kustannukset yhteiskunnalle ja koko perheelle.
- Pidennetään koeaika yhdeksään kuukauteen.
- Vähennetään palkkaamiseen liittyvää byrokratiaa eli edistetään sellaisten verkkopalvelujen syntymistä, joilla kaikki työnantajan ja työntekijän velvoitteet hoituvat sujuvasti.
- Sivukulut voisi porrastaa työntekijämäärän mukaan.
- Joustavoitetaan ja ketteröitetään työmarkkinoita
- Luodaan selkeät pelisäännöt ja riittävät valvontakeinot työrauhan edistämiseksi
- Tehdään työehdoista sopiminen mahdolliseksi kokonaan paikallisesti alle 10 hengen työpaikoilla.
- Nostetaan yhteistoimintalain alarajaa 20 työntekijästä 50 työntekijään (EU:n pienyrityksen määritelmä)
- Sallitaan nuorisotakuun piirissä olevan ja pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityisiä perusteluja.
- Laajennetaan työaikapankkien toimintaa
- Käydään läpi koko työlainsäädäntö, ja karsitaan sieltä perusteettomat työsuhteita jäykistävät kohdat
- Lisätään työn tarjontaa
- Lasketaan ansiotuloveroa, jotta työn tekeminen, opiskelu ja ahkerointi kannattavat paremmin.
- Otetaan käyttöön kannustava ja selkeä sosiaaliturvan muoto, perustili.
- Seurataan eläkeuudistuksen vaikutuksia ja tarvittaessa parannetaan sitä työuran pidentämiseksi
- Uudistetaan ansiosidonnainen työttömyysturva kannustavaksi ja yleiseksi
- Työn tuottavuuden parantaminen
- Otetaan käyttöön koulutussopimus, jolla nuori pystyy työn ohessa hankkimaan itselleen ammatin
- Parannetaan työhyvinvointia hyvinvointisopimusjärjestelmällä, jossa työ- ja elinkeinoministeriö tekee työpaikkojen kanssa työhyvinvointisopimuksia, joilla yhdessä parannetaan jaksamista.
- Tehdään Suomesta hyvän johtamisen suurvalta investoimalla julkisen sektorin esimiesosaamiseen sekä kannustamalla yksityistä sektoria samaan
- Mahdollistetaan työnteon uudet tavat, kuten etätyö ja virtuaalityö
- Uudistetaan työaikalainsäädäntö vastaamaan työelämän muutoksia.
- Otetaan käyttöön huomattavasti joustavampia tapoja tehdä töitä julkisella sektorilla ja esimerkiksi laajennetaan etätyömahdollisuuksia
