Mielipide julkaistu Aamusissa 1.4.2015
Suomalainen hallinto toimii kansainvälisesti vertailtaessa pääosin erittäin hyvin. Suuria ongelmia tuottaa kuitenkin yhteiskunnassamme vallitseva kieltämisen, rajoittamisen ja kontrollin kulttuuri. Liian usein keskitymme näpertelemään yksittäisten säädösten kanssa unohtaen suuren kuvan.
Suurin ongelma on, ettei etujärjestöjen tarvitse kantaa tekojensa seurauksia. Ammattiliittojen tehtävä on vaatia palkankorotuksia ja lisää erilaisia etuja, mutta liittojen ei silti tarvitse välittää edunvalvontansa aiheuttamista ongelmista. Liian korkeat palkat johtavat kasvavaan työttömyyteen, kilpailukyvyn menetykseen ja teollisuuden rapautumiseen. Esimerkiksi auto- ja kuljetusalan työntekijäliitolla intressi on luonnollisesti hankkia lakkoilemalla erilaisia etuja. Lakot kuitenkin aiheuttavat viennin seisomisen vuoksi koko kansantaloudelle valtavat kustannukset.
Valvovan virkamiehen kannattaa aina ennemmin kieltää kuin sallia. Taannoinen viskikeskustelu on tästä hyvä esimerkki. Turhasta kieltämisestä ei seuraa virkamiehelle mitään haittaa, kun taas salliminen voi johtaa syytteeseen virkavelvollisuuden laiminlyönnistä tai työpaikan menettämiseen. Tällä hetkellä valvovan virkamiehen tehtävänä ei ole yritystoiminnan helpottaminen tai maalaisjärjen käyttäminen. Ministeriöiden ja valvontaelinten virkamiehillä tulisikin olla lain takaama oikeus ja velvollisuus jättää kieltämättä, jos kielto aiheuttaa riskiin nähden elinkeinolle kohtuutonta haittaa.
Valtio suojelee ihmisiä yksityisen elämän riskeiltä. Ihmisiä holhotaan ravintolakäynnin jälkeiseltä humalatilalta, liukastumiselta ja niin edelleen. Keskusta haluaa suojella ihmisiä kaupungistumiselta, perussuomalaiset globalisaatiolta ja Sdp sekä vasemmistoliitto maailmantaloudelta. Ihmisten yletön suojeleminen vie vastuun ihmisiltä viranomaisille ja passivoi. Poliitikkojen tulisi lopettaa ihmisten puolesta päättäminen niissä asioissa, jotka kuuluvat ihmisille itselleen. Kontrollin sijaan valtion tulisi kannustaa ihmisiä valitsemaan oman elämänsä kokonaisuuden kannalta parhaat ratkaisut.
Kieltämisen kulttuurista eroon pääseminen olisi kaikkien etu. Annetaanko vastuu takaisin sinne minne se kuuluu – eli ihmisille itselleen?
